Terveyttä vai politiikkaa vai terveys­politiikkaa

Kaarina Tamminiemi on kirjoittanut SOSTEblogin.

Etusivu / Blogi / Terveyttä vai politiikkaa vai terveys­politiikkaa

Lääkäriliiton toimialajohtaja Jukka Mattila otti kantaa terveyspolitiikan nykytilaan Lääkärilehdessä 30.9. Hänen mukaansa terveyspolitiikka on muuttunut talouspolitiikaksi. Näkemykseen on helppo yhtyä, kun tarkastelee vaikka budjettiriihen päätöksiä. Huolta herättävät muun muassa:

Kaavailut sote-järjestöjen valtionavustusleikkauksista jatkavat samaa leikkausten sarjaa, jolloin sote-sektorin painopiste siirtyy väistämättä ehkäisevistä palveluista korjaaviin.

Ihmisten terveyttä koskevia päätöksiä tehdään talous edellä

Kovasti ihmetyttää, että päättäjiä ei tunnu kiinnostavan kansanterveyden edistäminen, vaikka ilman hyvinvoivaa väestöä ei synny Suomen tarvitsemaa talouskasvua eivätkä työurat pitene työssä jaksamisesta puhumattakaan. Näyttää siltä, että argumentit kansanterveydestä sivuutetaan päätöksenteossa. Väestötason näkökulma on jäämässä talouspuheen alle.

Teemasta keskusteltiin myös sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä 9.–10.10.2024 Helsingissä. Kuka puolustaa hyvinvointia ja terveyttä? -session keskusteluosuudessa toimialajohtaja Jukka Mattila Lääkäriliitosta ja toiminnanjohtaja Juha Mikkonen Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:stä nostivat esiin alkoholia koskevan päätöksenteon esimerkiksi hallituksen esityksen alkoholin kotiinkuljetuksen sallimisesta.

Alkoholin saatavuuden lisäämistä vastaan puhuvat faktat ja asiantuntijat. Myöskään kansalaisten mielestä alkoholin saatavuuden lisääminen ei ole tarpeen. Tämä käy ilmi muun muassa E2 Tutkimuksen uudesta selvityksestä. Valtaosa suomalaisista pitää kyselyn mukaan nykyistä alkoholinmyyntijärjestelmää toimivana ja kokee alkoholin ostamisen riittävän vaivattomaksi. Päättäjät näkevät asian toisin, vaikka julkisen vallan tehtävä on edistää väestön terveyttä.

Myös mahdollisuus universaaleihin palveluihin näkyy vähän sote-keskustelussa, vaikka sillä, että kaikilla olisi pääsy välttämättömiin peruspalveluihin, on tärkeä merkitys muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen tasaamisessa.

Heitellään kiviä ja katsotaan, mitä siitä seuraa

Professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta puhui muutosprosesseihin keskittyvässä esityksessään siitä, että olemme parhaillaan tilanteessa, jossa ikään kuin heittelemme veteen kiviä tietämättä, mitä siitä seuraa ja viittasi tällä esimerkiksi sote-järjestöihin osuvien leikkausten vaikutuksiin. Sama vertaus sopii mielestäni nykyiseen terveyspolitiikkaan – heitellään kiviä ja toivotaan, että jotakin hyvää seuraa. Näin ei tarvitsisi olla, jos faktojen annettaisiin puhua ja kansanterveydelle annettaisiin se paikka yhteiskunnassa, joka sille kuuluu.