SOSTE antoi 7.10. kirjallisen lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle koskien pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2025. Hallitusohjelmassa ja kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmassa linjatut uudistukset ja menosäästöt alentavat menotasoa 1,8 miljardilla eurolla ensi vuonna. SOSTE ymmärtää tarpeen tasapainottaa julkista taloutta, mutta on huolissaan hallituksen sopeutustoimenpiteiden vaikutuksista työllisyyteen, talouskasvuun, hyvinvointiin ja terveyteen.
Huono ajoitus
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi 1,7 prosenttia ensi vuonna. Tästä syystä enemmistö Ylen ekonomistikyselyyn osallistuneista ekonomisteista piti hallituksen julkisiin menoihin kohdistuvia leikkauksia oikean suuruisina ja hyvin ajoitettuina.
SOSTE on kuitenkin selvittänyt, että Suomen talouskehitystä ennustavat instituutiot ovat liioitelleet ensi vuoden talouskasvua vuodesta 2017 lähtien enemmän kuin talous on todellisuudessa kasvanut. Pelkästään valtiovarainministeriön ennusteet ovat liioitelleet ensi vuoden kasvua noin 0,9 prosenttiyksiköllä vuodessa: syksyn ennusteissa liioittelu oli 1,7 prosenttiyksikköä vuodelle 2023 ja 1,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2024.
Ylioptimistiset ennusteet saavat julkisen talouden sopeuttamisen näyttämään aina paremmin ajoitetulta kuin se todellisuudessa on. On todennäköistä, että näin on käymässä tälläkin kertaa.
Suomi on tällä hetkellä matalasuhdanteessa, ja työmarkkinat ovat erittäin heikossa tilassa. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisin työllisyyskatsaus kertoo, että elokuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 30 000:llä ja avointen työpaikkojen määrä väheni 26 000:lla vuodentakaisesta. Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä yhteensä 280 000 ja avoimia työpaikkoja 29 000.
Samaan aikaan hallitus laskee sosiaalietuuksien ja työttömyysturvan tasoa, koska etuuksien uskotaan kannustavan työttömiä hakeutumaan töihin. On selvää, että nykytilanteessa keskeisin ongelma ei ole se, että työttömiä työnhakijoita olisi liian vähän, vaan se, että avoimia työpaikkoja ei ole riittävästi. Tätä vinoumaa ei voi ratkaista etuuksia leikkaamalla, vaan sen korjaaminen vaatisi vastasyklistä finanssipolitiikkaa, mikä lisäisi avointen työpaikkojen määrää.
Sopeutustoimenpiteet pitkittävät taantuman kestoa. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy uskottavaa näyttöä sen puolesta, että etenkin nykyisessä matalasuhdanteessa Suomen finanssipolitiikan kerroin sijaitsee välillä 1,5–2,0. Tämä tarkoittaa, että leikkaukset julkisista menoista kutistavat talouden kokoa pahimmillaan kaksin kerroin. Kun tätä kerrointa sovelletaan valtiovarainministeriön ennusteeseen, tulos on, että Suomen talous ei kasva ensi vuonnakaan.
Perusturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat leikkaukset tulevat kalliiksi
SOSTE on huolissaan perusturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien leikkausten kumuloituvista vaikutuksista kaikkein heikko-osaisimmille. Hallitus on toteuttanut mittavia etuuksiin kohdistuvia leikkauksia vuonna 2024, ja vuodelle 2025 niitä on suunniteltu lisää muun muassa asumistukiin, työttömyysturvaan, kuntoutusrahaan ja sairauspäivärahaan. Lisäksi hallitus aikoo pidentää hoitotakuuta, korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja korottaa lääkkeiden alkuomavastuuta samalla, kun se suuntaa yhä enemmän menoja tehottomiksi todettuihin Kela-korvauksiin.
SOSTE näkee, että jo tehtyjen suurten leikkausten päälle on kohtuutonta tehdä lisäleikkauksia. Sosiaali- ja terveysministeriön 23.9.2024 julkaisema sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi osoittaa, että vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu. Koko väestön suhteellinen pienituloisuusaste kasvaa vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena 1,7 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin 100 000 uutta köyhää. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi sosiaalisten ongelmien yleistyminen lisää korjaavien palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kuluja pitkälle tulevaisuuteen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava
Pääministeri Orpon hallitus esittää massiivisia leikkauksia sote-järjestöjen valtionavustuksiin. Ensi vuonna valtionavustuksia esitetään myönnettäväksi peräti 80 miljoonaa euroa eli viidennes vähemmän tämän vuoden avustustasoon (384 milj. €) verrattuna. Hallituskauden loppuun mennessä avustuksista leikataan yhteensä 130 miljoonaa eli kolmannes. Näin rajut leikkaukset heikentävät merkittävästi järjestöjen kykyä tarjota ennaltaehkäisevää työtä ja tukea heikoimpien ja sairaimpien hyväksi.
On selvää, että järjestöjen toiminnasta leikkaaminen tulee vääjäämättä näkymään julkisten sote-palveluiden tarpeen kasvuna – nyt tehtävä lyhytnäköinen säästö lisää kustannuksia myöhemmin. Siksi on erittäin valitettavaa, että järjestöjen leikkausten vaikutuksia ei ole arvioitu millään tavalla.
Suomi tarvitsee progressiivista verouudistusta
Hallituksen keskeisin veropoliittinen toimenpide on ollut kiristää arvonlisäverotusta. Yleistä ALV-kantaa korotettiin tämän vuoden syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin, ja ensi vuonna korotetaan joitain alennettuja ALV-kantoja, minkä myötä esimerkiksi lääkkeiden hinnat tulevat nousemaan. ALV-korotusten vaikutukset ovat regressiivisiä, eli ne kohdistuvat eniten pienituloisiin kotitalouksiin ja pieniin yrityksiin.
SOSTE on ehdottanut omaa veropakettiaan valtion talouden tasapainottamiseksi. SOSTEn veropaketti sisältää muun muassa uuden terveysveron, valmisteverojen sitomisen indeksiin, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisen ja yhteisöverokannan korottamisen pohjoismaiselle tasolle. SOSTEn ehdottamat maltilliset veronkorotukset toisivat noin 2,5 miljardin euron lisäyksen verotuloihin ilman, että talouskasvu kärsisi. Näitä uusia verotuottoja voisi käyttää julkisten alijäämien paikkaamiseen ja finanssipoliittiseen elvytykseen.
