STM julkaisi 23.9. arvioinnin vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista. Arvioinnissa on huomioitu myös verotukseen sekä terveysmenoihin kohdistuvia muutoksia.
Arviointi tuo esille, että vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu. Huomattavimmat tulonmenetykset keskittyvät pääosin näihin kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Suurin vaikutus ihmisten toimeentuloon on vuoden 2024 toimeentuloturvamuutoksilla. Vuodelle 2025 esitettyjen muutosten vaikutus on huomattavasti pienempi. Kokonaisvaikutusten kannalta merkittäviä ovat leikkaukset työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen.
Perhetyypeistä tulonmenetykset kohdistuvat voimakkaimmin yhden hengen talouksiin sekä yksinhuoltajatalouksiin. Suhteellisesti suurimmat käytettävissä olevien tulojen pienenemiset kohdistuvat opiskelijoihin, työttömiin ansioturvan saajiin ja työttömiin perusturvan saajiin.
Koko väestön suhteellinen pienituloisuusaste kasvaisi vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena 1,7 prosenttiyksikköä. Ei-työllisten kohdalla kasvu on huomattavasti suurempaa, 4,5 prosenttiyksikköä. Perustoimeentulotuen etuusmenojen arvioidaan kasvavan laskennallisesti runsaat 30 prosenttia.
Sairastamisen kulujen nousu osuu erityisesti pienituloisimpiin
Kotitalouksien toimeentuloon vaikuttavat myös terveydenhuollon maksuihin ja omavastuisiin kohdistuvat muutokset. Arvioinnin perusteella julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin tehtävät muutokset kasvattavat eniten henkilöiden terveysmenoja, lääkekorvauksiin kohdennetuilla muutoksilla on pienempi terveysmenoja kasvattava vaikutus.
Vuosien 2024 ja 2025 terveysmenoihin kohdistuvat muutokset pienentävät muiden paitsi ylimmän tulokymmenyksen terveysmenojen jälkeisiä käytettävissä olevia tuloja. Suhteellisesti suurin vaikutus tuloihin on kolmessa pienituloisimmassa tulokymmenyksessä. Vaikutukset tuloihin ovat kuitenkin keskimäärin maltillisia verrattuna toimeentuloturvan muutosten vaikutuksiin.
Haavoittuvassa asemassa oleviin kohdistuvia leikkauksia on peruttava
Arviointi osoittaa, että sosiaaliturvaleikkaukset osuvat erityisesti pienituloisimpiin ihmisiin. Ne lisäävät köyhyyttä ja kasvattavat toimeentulotuen tarvetta huomattavasti. SOSTE näkee, että jo tehtyjen suurten leikkausten päälle on kohtuutonta tehdä vielä lisäleikkauksia, vaikka niiden mittakaava olisikin pienempi kuin aiempien leikkausten.
”Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset tulee perua eduskuntakäsittelyssä. Myös esitetyt korotukset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksuihin tulee perua”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Lisäksi jo tehtyjä, kohtuuttomasti samoille ihmisryhmille kumuloituvia sosiaaliturvan leikkauksia on peruttava. Esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poisto tullee heikentämään työllisyyttä, kun osa-aikatyön tekeminen vähenee. Nämä suojaosat on palautettava. Indeksijäädytyksistä on luovuttava vuoden 2025 alusta lähtien, jotta ihmisten toimeentulo ei jää jälkeen elinkustannusten kehityksestä.
Palveluihin tehtävät leikkaukset yhdessä sosiaaliturvaleikkausten kanssa kasautuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin
STM julkaisi myös arvioinnin toimeentuloturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien muutosten yhteisvaikutuksista. Siinä todetaan, että palveluleikkausten vaikutukset kohdistuisivat erityisesti niihin, joiden ainoa tai pääasiallinen hoitopaikka on julkinen perusterveydenhuolto, eli esimerkiksi ikääntyneisiin, työttömiin, työkyvyttömiin, vankeihin sekä osaan vammaisista henkilöistä ja maahanmuuttajista.
Arviointi tuo esille, että toimeentuloturvaan ja palveluihin tehtävät leikkaukset kasautuvat useille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille, kuten nuorille aikuisille sekä osatyökykyisiin ja työttömille ja heistä erityisesti vaikeasti työllistyville ja pitkään työelämän ulkopuolella olleille. Ne heikentävät myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja heistä huolta pitävien aikuisten asemaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön arviointiraportti sivuuttaa täysin järjestöihin kohdistuvien leikkausten vaikutukset
Samalla kun julkisista palveluista ja sosiaaliturvaetuuksista leikataan, kohdistuu myös järjestöjen rahoitukseen mittavat leikkaukset. STM:n raportti jättää täysin huomiotta järjestöjen valtionavustuksiin vaalikauden aikana tehtävät kolmanneksen leikkaukset, vaikka näillä leikkauksilla on merkittävä vaikutus kansalaisten terveyteen ja pärjäämiseen. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat elintärkeää ennaltaehkäisevää tukea ja palveluja haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille – kuten työttömille, sairaille, vammaisille ja yksinhuoltajille – joita julkiset palvelut eivät aina tavoita riittävästi.
Järjestöjen tarjoama ennaltaehkäisevä työ auttaa vähentämään julkisten palvelujen kuormitusta sekä vähentämään yhteiskunnallisia kustannuksia pitkällä aikavälillä. Järjestöjen työn tukeminen on paitsi inhimillisesti tärkeää myös taloudellisesti järkevää, sillä se ehkäisee ongelmien pahenemista ja kallista erikoissairaanhoidon tarvetta. Näin ollen on käsittämätöntä, että STM ei ole lainkaan arvioinut leikkausten vaikutusta näihin kriittisiin toimintoihin.
”Järjestöleikkaukset tulevat väistämättä lisäämään julkisten palveluiden kuormitusta, kun ennaltaehkäisevä apu heikkenee. On suorastaan virheellistä jättää arvioimatta, miten näiden leikkausten tuleva vaikutus näkyy ihmisten hyvinvoinnissa ja julkisten palveluiden kasvavina kustannuksina”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Miia Nahkuri.
