SOSTEn jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat kokoontuivat perinteiseen Järjestöjohdon syysfoorumiin Helsingissä. Foorumin kattoteemana oli kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset ja tulevaisuus. Puheenvuoroissa pohdittiin, miten säilytämme vahvan kansalaisyhteiskunnan jatkossakin.
Aihe on mitä ajankohtaisin: kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä haastetaan monesta eri suunnasta. On kyse sitten esimerkiksi ymmärryksen puutteesta järjestöjen toimintaan liittyen, järjestöjen osallistamisesta lainsäädäntöprosesseihin tai päällimmäisenä rajut valtionavustusleikkaukset.
Foorumissa Suomen hallituksen näkökulmia kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin valotti ministeri Essayahin valtiosihteeri Päivi Nerg.
Nergin mukaan olisi löydettävä uusi malli järjestöjen rahoituksen jakamiseen, seurantaan ja raportointiin, joka antaisi järjestöille erilaisen toimintavapauden kuin tähän asti. Hän muistutti, että hallitusohjelmassa on myös selkeä linjaus byrokratian keventämisestä.
Päivi Nerg nosti esiin yhteistyön voiman järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Molemmilla toimijoilla on hänen mukaansa yhteinen tavoite, hyvinvoinnin lisääminen. Nergin mielestä olisikin tärkeä löytää yhteisiä tapoja voimavarojen yhdistämiseksi, koska resurssit ovat rajalliset kaikkialla.
Nerg korosti puheenvuorossaan myös järjestöjen roolia tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun niiden ääni, joiden ääni ei muuten kuulu. Hänen mukaansa se monipuolistaa keskustelua. Nerg myös muistutti järjestöjen toimimaan vastavoimana julkiselle hallinnolle ja kehotti järjestöjä haastamaan reilusti, koska demokratiaan kuuluu moniäänisyys.
”Tulevaisuus järjestökentällä on hirmu vahva, mutta se vaatii ydintehtävän kirkastamista ja yhteistyökumppanien etsimistä”, muistutti Päivi Nerg.
Selvitystyötä ja yhteistyötä
Syysfoorumissa kuultiin myös STM:n selvityshenkilö Mika Pyykön ajankohtaiset kuulumiset avustusjärjestelmän kehittämiseen liittyvästä selvitystyöstä. Ensimmäisessä vaiheessa selvitystä on kuultu laajasti yhteiskunnan eri toimijoita ja heidän näkemyksiään sote-järjestöistä. Seuraavien viikkojen aikana on vuorossa järjestöjen kuulemiset.
Pyykön toive oli, että valtionavustuksiin käytettävällä pienenevällä rahalla järjestöt pystyvät tuottamaan mahdollisimman paljon hyvinvointia ja terveyttä vuodesta 2027 eteenpäin.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi nosti hänkin esiin puheenvuorossaan julkisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön merkityksen. Niemen mukaan toimintaympäristössä tapahtuvien yksittäisten uudistusten tai toimenpiteiden vaikutusta tulee aina arvioida yhteistyössä järjestöjen kanssa ja suhteessa kokonaiskuvaan.
Niemi muistutti myös siitä, että hyvinvointialueiden palvelurakenne on vahvasti sidoksissa järjestöjen tekemään työhön. Hänestä onkin tärkeä tunnistaa, että esimerkiksi avustusmäärärahojen leikkaukset voivat vaikuttaa julkisten palvelujen kysynnän kasvuun.
Niemi painotti myös sitä, että ministeriössä ymmärretään järjestöjen merkitys. ”Yhteistyötä pitää pystyä kehittämään muulla tavalla, jos avustamisesta leikataan”, hän totesi.
Kestääkö demokratia ja kansalaisyhteiskunta lisääntyvän vastakkainasettelun?
Vaikuttamistyön asiantuntija, eduskunnan entinen puhemies Anu Vehviläinen pohti puheenvuorossaan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta yleistyvään vastakkainasetteluun. Vehviläinen korosti, että polarisaatio ei voi olla sivistyneen yhteiskunnan tavoite koskaan.
Vehviläinen nosti Suomen vahvuudeksi monipuoluejärjestelmän toivoen, ettei Suomi blokkiudu, koska se ei hänen mukaansa ole yhteiskuntakehityksen kannalta tavoiteltava ratkaisu.
Demokratian akilleen kantapääksi hän mainitsi äänestysaktiivisuuden heikkouden. Vehviläisen mukaan passiivisuus on iso riski: jos aktiivisuutta aletaan hakea ääriliikkeistä, on se yhteiskuntarauhan näkökulmasta huono asia.
Sote-järjestöjen erityistehtäväksi Vehviläinen korosti omatuntona toimimisen kansalaisyhteiskunta- ja demokratiakeskustelussa. Hän myös kannusti järjestöjä pohtimaan, mitä ne itse voivat tehdä vastakkainasettelun lieventämiseksi.