Budjettiriihessä ei peräännytty suunnitelmasta korottaa jo lähtökohtaisesti korkeita asiakasmaksuja. Edellinen korotus tehtiin viime vuodenvaihteessa, jolloin asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin 10 prosenttia.
Kesällä lausunnolla olleen asetusmuutoksen mukaan perusterveydenhuollon maksuja (mukaan lukien suun ja hampaiden tutkimus ja hoito) korotettaisiin 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksessa annettavan yksilökohtaisen fysioterapian maksuja 45 prosentilla. Terveyskeskuksen käyntimaksu nousisi ensi vuoden alussa 23 eurosta 28,20 euroon ja poliklinikkamaksu 46 eurosta 66,70 euroon. Korotusten odotetaan paikkaavan julkista taloutta 150 miljoonalla eurolla.
Asiakasmaksuja nostetaan samalla kun sosiaaliturvaetuuksia leikataan, lääkekorvauksia alennetaan, yleistä arvonlisäveroa ja lääkkeiden arvonlisäveroa korotetaan sekä palvelujen saatavuutta heikennetään. Nämä säästötoimenpiteet kohdistuvat samoihin ihmisiin ja kotitalouksiin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti heikoimmassa asemassa olevia. Näin suuria leikkauksia on vaikea ymmärtää, kun samaan aikaan yksityisiin terveyspalveluihin tehdään mittavat Kela-korvausten korotukset, jotka tukevat parempituloisten yksityisten palveluiden käyttöä.
- Lue lisää: Budjettiriihi vahvisti lisäleikkaukset sosiaaliturvaan
- Lue lisää: SOSTE selvitti: Hallituksen ALV-korotuksella suurimmat vaikutukset pienituloisten, kuten työttömien ja nuorten arkeen
Korotukset vaikeuttavat entisestään palveluihin pääsyä
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan asiakasmaksuja korotetaan maltillisesti ja mahdollisimman oikeudenmukaisesti lisäämättä eriarvoisuutta sekä siten, etteivät maksut muodostu esteeksi palveluiden saamiselle. Vaikka korotukset koskettavat laajaa osaa väestöä, lasku lankeaa suurelta osin pienituloisille ja paljon sairastaville, usein työelämän ulkopuolella oleville työttömille, työkyvyttömille ja eläkeläisille, jotka tarvitsevat ja käyttävät eniten julkisia terveyspalveluja.
On sanomattakin selvää, että päätös korottaa maksuja heikentää entisestään pienituloisten mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi muutoksen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen tarvetta ja asiakasmaksujen ulosottoja.
Kehysriihessä hallitus kannusti hyvinvointialueita alentamaan myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Ei ole realistista odottaa hyvinvointialueita toimimaan näin. Asiakasmaksujen korotusten laskennallinen vaikutus vähennetään suoraan hyvinvointialueiden rahoituksesta. Hyvinvointialueet kamppailevat merkittävien talousvaikeuksien kanssa, joten niille ei jää juuri muuta mahdollisuutta kuin korottaa maksut maksimiin. Hyvinvointialueiden tehtäväksi jää korjata korotusten karut jäljet.
Lisäkustannuksia syntyy, kun hoitoon ei hakeuduta ajoissa, jolloin vaivat pahenevat ja tarve vaativimmille ja kalliimmille palveluille kasvaa. Korotuksista koituva lasku on kallis sekä yksilöille että yhteiskunnalle.
Mitä pitäisi tehdä?
- Esitetyt korotukset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksuihin tulee perua. Näin mittavat korotukset lisäisivät entisestäänkin eriarvoisuutta ja eri väestöryhmien välisiä terveyseroja sekä siirtäisi palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin.
- Asiakasmaksulakiin on kirjattava, että terveydenhuollon tasasuuruiset maksut on jätettävä perimättä tai maksuja on alennettava, jos ne vaarantavat toimeentulon edellytyksiä tai elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksujen huojentamista on helpotettava nykyisestä.
- Maksukatot asiakasmaksuissa, lääkkeissä ja terveydenhuollon matkoissa on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi ja yhteisen maksukaton taso sidottava takuueläkkeen tasoon. Maksukaton seuranta on siirrettävä viranomaisille.