Pääministeri Orpon hallitus nostaa arvonlisäveroa (ALV) useilla eri tavoin, joista ensimmäinen astuu voimaan 1. syyskuuta 2024. Korotuksen jälkeen Suomen yleinen ALV-kanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin, mikä tekee siitä toiseksi korkeimman Euroopan unionissa. Korotuksen tavoitteena on kerätä miljardin euron lisätulot, mutta korotukset vaikuttavat eri tavalla eri väestöryhmiin.
SOSTEn pääekonomistin Otto Kyyrösen tuoreen talouskatsauksen mukaan ALV-korotukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, työttömiin ja nuoriin. Toisaalta suurituloiset, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt välttyvät korotusten raskaimmilta vaikutuksilta. Tämä kehitys lisää taloudellista eriarvoisuutta ja heikentää kuluttajien ostovoimaa.
”ALV-korotusten regressiivinen vaikutus herättää huolta, sillä se kasvattaa pienituloisten verotaakkaa suhteessa heidän tuloihinsa. Lisäksi korotukset saattavat pahentaa entisestään heikkoa taloustilannetta”, toteaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Talouskatsauksessa on vertailtu ALV-korotuksen kohdistumista eri tuotteisiin. Esimerkiksi ensi vuonna voimaan tuleva makeisten ALVin nosto vaikuttaa merkittävästi pienituloisten kulutukseen, kun taas kulttuuripalvelujen korotukset jakautuvat tasaisemmin eri tuloryhmien kesken. Yleisesti voidaan sanoa, että ALV-korotukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvimpiin ja pienituloisiin ryhmiin.
”ALV-korotusten sijaan verotuloja olisi voitu kasvattaa esimerkiksi yhteisöveroa korottamalla. Yhteisöveron maltillinen nosto voisi tuoda saman verran verotuloja ilman, että se heikentäisi pienituloisten asemaa yhtä voimakkaasti kuin ALV-korotukset. Tämä vaihtoehto olisi voinut olla tasapuolisempi keino parantaa julkisen talouden tilaa”, muistuttaa Kyyrönen.
