Sisäministeriö on valmistellut ehdotuksen hallituksen esitykseksi uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi. Hallitusohjelman mukaan ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta.
Ehdotus vaikuttaa keskittyvän kanavointiasteen nostamiseen. Vaikka ehdotus sisältää myös hyviä rahapelihaittojen vähentämiseen tähtääviä elementtejä, ne ovat siinä määrin riittämättömiä, ettei ehdotetun lainsäädännön voida olettaa johtavan haittojen vähentämistavoitteeseen, vaan pikemminkin päinvastoin haittojen lisääntymiseen.
Lakiesitysluonnoksessakin todetaan, että esitettyjen muutosten arvioidaan kokonaisuutena altistavan väestön rahapelien laajenevalle tarjonnalle ja näkyvyydelle. Lisäksi muutosten arvioidaan vaikuttavan kiihdyttävästi rahapelaamisen siirtymään sähköisen kanavan korkean riskin peleihin, minkä puolestaan arvioidaan vääjäämättä lisäävän rahapelihaittoja. Lisääntyvät rahapelihaitat kohdentuisivat erityisesti 18-24-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, joiden tutkitusti tiedetään olevan erityinen riskiryhmä rahapelihaittojen suhteen.
Oikeuskansleri on omassa lausunnossaan todennut, että hallituksen esityksessä tulisi perustella, miksi hallitus esittää mallia, jolla ei pyritä vähentämään rahapeleistä koituvia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. SOSTE yhtyy tähän toteamukseen, samalla kyseenalaistaen tällaisen mallin.
SOSTE katsoo, että pelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen tulee olla rahapelilainsäädännön ensisijainen tavoite. Siihen pyrkiminen on välttämätöntä sekä inhimilliseltä että juridiselta kannalta.
Juridiselta kannalta asiaa tulee arvioida suhteessa EU-lainsäädäntöön, jonka mukaan rahapelitarjontaa voidaan rajoittaa vain tietyillä perusteilla, kuten ongelmapelaamisen ehkäiseminen, alaikäisten suojelu ja rikollisuuden torjunta, ja suhteessa perustuslain 19 §:n 3 momenttiin, joka velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, edistämään väestön terveyttä ja tukemaan lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Näiltäkin osin SOSTE yhtyy oikeuskanslerin kantaan, että esitysluonnos ei tällaisenaan vastaa EU-oikeuden ja perustuslain vaatimuksia.
