Ruoka-aputoiminnan tuen vakinaistaminen: ruoka-apu on yhteistyötä, jossa järjestöt ovat isossa roolissa

SOSTElausunto.

Etusivu / Lausunnot / Ruoka-aputoiminnan tuen vakinaistaminen: ruoka-apu on yhteistyötä, jossa järjestöt ovat isossa roolissa

SOSTElta on pyydetty lausuntoa valtioneuvoston asetuksesta ruoka-aputoimintaan myönnettäviin valtionavustuksiin. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus vakinaistaa ruoka-avun rahoituksen kaikkien vähävaraisempien auttamiseksi ja avun pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi kotimaisten seurakuntien ja järjestöjen kautta. Julkisen talouden suunnitelma 2025–28 linjaa, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuuteen kuuluva, ruoka-apuun osoitettu 3 miljoonan euron vuotuinen tuki jää pysyväksi.

SOSTE toteaa, että ruoka-aputoiminnan uusi säädöspohjainen järjestelmä ei ole rahoitusnäkökulmasta ongelmatonta, koska samanaikaisesti kansalaisjärjestöjen avustuksiin ollaan kohdentamassa merkittäviä leikkauksia. Uudistus ei saa johtaa hyvinvointialueilla järjestörahoituksen vähentymiseen.

Pysyvä rahoitus parantaa eri toimijoiden yhteistyötä

SOSTE kannattaa toiminnan vakinaistamista, koska pysyvä rahoitus ja sovitut rakenteet vahvistat ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä, jossa järjestöillä on keskeinen rooli. Ruoka-aputoiminta kytkeytyy muun muassa järjestöjen ja kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan yhteisöllisyyden ja osaamisen lisäämiseksi sekä hyvinvointialueiden yhteisösosiaalityöhön.

Valtionavustusta tultaisiin myöntämään kohdennettuna yleisavustuksena lahjoitetun ruoan jakeluun ja muuhun siihen liittyvän ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin, lahjoitus- ja hävikkiruokapainotteisten yhteisöruokailujen järjestämiseen sekä hankehallinnoijan koordinaatiokuluihin. SOSTE ehdottaa, että valtionavustusta myönnettäisiin myös osatoteuttajina toimivien järjestöjen henkilöstö- ja hallintokuluihin.

SOSTE toteaa, että valtionavustuksen kanavoituminen kerralla isompina avustuskokonaisuuksina hyvinvointialueita vastaaville alueille joko alueen keskuskunnan, muun keskeisen kunnan tai hyvinvointialueen kautta on hyvä asia, koska se mahdollistaa ruoka-aputoiminnan järjestämisen koko maan laajuisesti. Keskuskunta tai hyvinvointialue toimii hankehallinnoijana ja koordinoijana ja alueiden yhdistykset ja säätiöt toiminnan toteuttajina.

Uutta asetusta on tarkoitus soveltaa ensimmäistä kertaa loppuvuodesta 2024 käynnistyvässä valtionavustusten haussa. SOSTE muistuttaa, että ruoka-aputoimintaa koordinoivan keskuskunnan tai hyvinvointialueen on pidettävä huolta siitä, että erilaisten kohderyhmien kanssa toimivat sosiaali- ja terveysjärjestöt saavat alueillaan ajantasaista tietoa osatoteuttajaksi hakeutumisesta ja aikatauluista.

Ruoka-aputoiminnan uudistus ei saa heikentää järjestöjen mahdollisuuksia toimia ruoka-avun kentällä eikä lähtökohdaksi saa ottaa oletusta, että järjestöt toimivat vain vapaaehtoisin voimin.