Euroopan komissio julkisti eilen 19.6. maakohtaiset suosituksensa osana talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Suositusten tarkoituksena on ohjata jäsenmaiden kansallista päätöksentekoa. Suomen kohdalla komissio kiinnitti erityistä huomiota ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin.
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen
Komission suosituksissa mainitaan, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä saattaa vähentää työnteon kannustimia, joten järjestelmää olisi tehostettava. Komissio uskoo tämän lisäävän työllisyyttä ja auttavan julkisen talouden tasapainottamisessa.
Komission tulkinta ei kuitenkaan kuvaa suomalaisten työmarkkinoiden todellista tilaa.
”Vuonna 2023 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 260 000 ja avoimia työpaikkoja 68 000. Teoriassa vain 39 000 työtöntä työnhakijaa olisi voinut löytää ammattinsa mukaisen työpaikan omasta kunnasta. Kun huomioidaan, että 57 prosenttia työnhakijoista oli rakennetyöttömiä ja 56 prosenttia työpaikoista vaikeasti täytettäviä, on selvää, että vain murto-osa työnhakijoista olisi voinut reagoida työnteon kannustimien lisäämiseen”, muistuttaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
SOSTE on samaa mieltä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmää on joustavoitettava, mutta työnteon kannustimien lisääminen ei saa tarkoittaa lisää leikkauksia, velvoitteita ja sanktioita. Työtulojen ja etuuksien yhdistämisen tulee olla selkeää ja ennakoitavaa niin, että työnteko on mahdollisimman kannattavaa. Järjestelmää on selkiytettävä ihmisten näkökulmasta, ja kaikkien, myös osatyökykyisten, työllistymistä on tuettava.
Ammattitaitoisen työvoiman lisääminen ja hoitojonojen lyhentäminen
Komissio suosittelee Suomelle toimenpiteitä ammattitaitoisen työvoiman lisäämiseksi, erityisesti koulutus- ja sote-aloilla sekä vihreään siirtymään liittyvässä osaamisessa. Komissio ilmaisi myös huolensa hoitojonojen pituudesta.
”SOSTE jakaa komission huolen. Työperäinen maahanmuutto on tärkeä keino tukea työvoiman tarjontaa väestön ikääntyessä. Tästä huolimatta pääministeri Petteri Orpon hallitus suunnittelee lainsäädännön muutoksia, joiden mukaan työntekijän oleskelulupa evätään, jos työttömyysjakso kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi hallitus aikoo säätää erillisen palkkarajan kolmansista maista tuleville työntekijöille, jolloin alle 1 600 euron kuukausipalkalla oleskelulupaa ei myönnetä”, kuvaa Otto Kyyrönen.
Muut työvoiman ammattitaitoon ja hoitojonoihin vaikuttavat uudistukset sisältävät muun muassa opintotuen indeksitarkistuksen jäädytyksen, aikuiskoulutustuen lakkauttamisen, asiakasmaksujen ylärajan korotuksen ja perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisen 14 päivästä kolmeen kuukauteen. Nämä muutokset voivat heikentää työvoiman ammattitaitoa ja vaikeuttaa hoitoon pääsyä entisestään.
SOSTEn mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen on osoitettava riittävästi rahaa, jotta kansalaisten lakisääteiset oikeudet palveluihin toteutuvat.
”Esimerkiksi uuteen Kela-korvausmalliin kaavaillut varat olisi pikemminkin kohdistettava julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Jo nykyisellään terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat Suomessa muihin Pohjoismaihin ja jopa moniin Euroopan maihin verrattuna korkeat. Paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävät ovat usein pienituloisia”, Kyyrönen toteaa.
Komission suositukset herättävät kysymyksen siitä, miten Suomen hallitus aikoo tasapainottaa tarpeen ammattitaitoisen työvoiman lisäämisestä ja sosiaaliturvan joustavoittamisesta. On selvää, että toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitava tarkasti, jotta voidaan löytää kaikkien kannalta oikeudenmukainen ja toimiva ratkaisu.