Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan unionin kristillisdemokraattiset perustajat rakensivat yhteisöä, joka yhdistäisi valtioita ja turvaisi rauhan Euroopassa. EU otti ensiaskeleensa taloudellisessa yhteistyössä ja sen synnyttämässä keskinäisriippuvuudessa. Ajan myötä tästä rauhanprojektista kumpusi yhteistyötä yhä useammille politiikan sektoreille. Vähitellen sen ympärille on kasvanut sääntelyviidakko ja laajat taloudelliset vastuut.
Tarve rauhan ja vakauden turvaamiseksi Euroopassa on viime vuosina korostunut vahvasti uudelleen. Globalisoituneessa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Nykyisen elämäntavan seuraukset ovat nähtävissä niin talouden kuin ympäristönkin vakavissa haasteissa. EU:n on toimittava kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Kristillisdemokraatit haluavat kehittää Euroopan unionia sen perussopimuksia vaalien. EU-alueen menestys luodaan tunnistamalla jäsenvaltioiden erityispiirteet. Lähipäätösperiaatteen mukaan EU:n on keskityttävä niihin asioihin, joissa yhteistyöllä saadaan aikaiseksi olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan ja pystytään vastaamaan niihin haasteisiin, joihin jäsenvaltioiden voimat eivät yksin riitä. Tämä periaate on kristillisdemokratian ytimessä, koska yhteiskunta rakentuu alhaalta ylöspäin: alkaen perheestä ja lähiyhteisöstä kunta, maakunta-, valtio- ja EU-tasolle. Tästä pidämme kiinni. EU on hyvä renki, mutta isännän paikalle sitä ei pidä päästää.
Kestäville arvoille rakentuva Eurooppa kukoistaa
Kestäville arvoille rakentuvat yhteiskunnat ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, turvallisuutta ja rauhaa rakentavia, yhteisöllisiä ja perhemyönteisiä, yritteliäitä ja innovatiivisia, kilpailukykyisiä ja taloudellisesti vastuullisia. Niissä yksilöt tuntevat vastuunsa omasta elämästään, mutta myös toisistaan ja ympäristöstä sekä kunnioittavat yhteisiä sääntöjä.
EU:n on toimittava jäsenvaltioissaan oikeusvaltioperiaatteen ja ihmis- sekä perusoikeuksien edistäjänä. Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian hyvä toteutuminen on myös edellytys yhteiskunnallisen luottamuksen säilymiselle. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat sillanrakentajia.
EU:n pysyttävä lestissään
Päätöksenteossa on otettava huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Yhteistä hyvää pitää tavoitella keinoin, jotka varjelevat ihmisarvoa ja tukevat ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, parantavat perheiden hyvän arkielämän edellytyksiä sekä suojelevat ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta.
Sosiaalipolitiikan alalla toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. EU:n vastuulla on koordinoida kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä, edistää työllisyyteen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan liittyviä hyviä toimintatapoja. Euroopan jäsenmaiden väestön ikärakenteen vinoutumista on torjuttava lapsimyönteisellä perhepolitiikalla, jossa EU voisi toimia koordinointivastuussa parhaiden perhepoliittisten käytäntöjen luomisessa.
Jäsenmaat ovat kuitenkin järjestäneet sosiaali-, työllisyys-, terveys- ja koulutuspolitiikkansa eri tavoin ja periaattein. Sosiaalisen ulottuvuuden tulee ottaa jäsenmaiden monimuotoisuus lähtökohdakseen myös tulevaisuudessa. EU:lle ei pidä hakea sellaista sosiaalista ulottuvuutta, joka johtaisi sosiaalisiin tulonsiirtoihin yli rajojen.
Jokaisen jäsenvaltion huolehdittava talousvastuistaan itse
Euroopassa julkinen talous on raskaasti velkaantunut, ja monissa jäsenmaissa väestön ikärakenne on pahasti vinoutunut. Kristillisdemokraatit haluavat edistää Euroopan unionissa sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää markkinataloutta, joka parantaa jäsenmaiden kilpailukykyä ja huoltovarmuutta panostamalla yhteishankkeisiin, joista on selkeää lisäarvoa jäsenmaille. Tällaisia ovat yhteiset tutkimusprojektit ja infrastruktuurihankkeet. Reiluilla ja yhtenäisillä pelisäännöillä toimivat sisämarkkinat ovat Suomen etu.
Kristillisdemokraattien mielestä jokaisen jäsenvaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse. Emme hyväksy EU:n yhteisiä velkoja, uusia tukipaketteja tai verotusoikeutta. EU:n on palattava kunnioittamaan perussopimuksia myös talouspolitiikassaan. Hyvät talouspolitiikan säännöt ovat tärkeät EU:n uskottavuuden ja vakauden turvaamisessa.
Edessä olevat EU-vaalit ovat tärkeät juuri keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. Edelleen on pidettävä kiinni siitä arvoperinnöstä, jonka varaan Eurooppa on rakentunut yli tuhannen vuoden ajan – muussa tapauksessa Eurooppa on suuressa vaarassa menettää sielunsa. Nämäkin vaalit ovat arvovaalit.
Katriina Hiippavuori
kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja
Kirjoitus on osa SOSTEn eurovaaliblogien sarjaa, jonka teemana on hyvinvoiva Eurooppa. Blogisarja nostaa esiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien alla. Kirjoitusten järjestys on arvottu.
Tutustu myös muihin sarjan blogikirjoituksiin:
-
Katriina Hiippavuori: Euroopan unioni – tuo kristillisdemokraattien rauhanprojekti
-
Hilkka Kemppi: Hyvinvointi tuo ryhtiä Eurooppaan
-
Antti Lindtman: Vastakkainasettelu on lisääntynyt
-
Harry Harkimo: Ilman talouskasvua emme pärjää
-
Li Andersson: Ihmisten Eurooppa kaikille, ei vain harvoille
-
Anna-Maja Henriksson: Ihmisläheisen EU:n puolesta
-
Anna-Kaisa Ikonen: Vahva ja demokraattinen EU vahvistaa myös arkisen hyvinvoinnin pohjaa
-
Riikka Purra: Suomen etu edellä Euroopan unionissa
-
Sofia Virta: EU alisuoriutuu mielenterveyspolitiikassa