Hilkka Kemppi: Hyvinvointi tuo ryhtiä Eurooppaan

Keskusta on lähtenyt ryhtiä nostavalla linjalla eurovaaleihin. Ajattelemme, että EU:n pitää keskittyä yhä yksityiskohtaisemmaksi ja monimutkaisemmaksi käyvän sääntelyn sijaan isoihin ja globaaleihin kysymyksiin sekä sisämarkkinoiden kilpailukyvyn ja vastuullisen talouspolitiikan vahvistamiseen. Hyvinvointi luo pohjan kaikelle kestävyydelle.

Kasvua talouteen

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat kasvua talouteensa, jotta voimme ylläpitää arvokasta hyvinvointivaltiotamme. Uskomme EU:n vahvoihin sisämarkkinoihin, avoimeen ja sääntöpohjaiseen vapaa kauppaan, oikeusvaltion kunnioittamiseen sekä globaaliin yhteistyöhön. Toimivien sisämarkkinoiden osalta emme hyväksy kilpailua vääristävää yritystukipolitiikkaa, joka on jäänyt koronakriisin myötä EU:n arkeen. Pienillä valtioilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tukea yrityksiä kuin suurilla, jolloin kilpailuasetelma on täysin vääristynyt.

Keskusta on huolissaan Suomen kasvavasta velkamäärästä. Velkaantumisen kääntäminen on vastuullista talouspolitiikkaa. Emme halua ottaa vastuullemme muiden EU-maiden velkaa eli emme hyväksy EU:n yhteisvelkaa. EU:n talous- ja rahapolitiikan päätöksillä on luotava uskottava sääntöjärjestelmä, joka rajoittaa jäsenmaiden velkaantumista ja julkisen talouden alijäämää.

Hyvinvoiva ihminen on itseisarvo, mutta ihmisten hyvinvointi vahvistaa myös taloutta. Ihmiset ja heidän hyvinvointinsa tulisi siis asettaa politiikan ja päätöksenteon keskipisteeseen. Tätä tavoittelee hyvinvointitalous, joka oli Suomen EU-puheenjohtajuuden yksi teema vuonna 2019. Keskusta tunnistaa, että hyvinvoinnin huomioiminen on ratkaisevan tärkeää talouskasvun, tuottavuuden, julkisen talouden kestävyyden ja yhteiskunnan vakauden kannalta.

Keskeistä hyvinvointitaloudessa on sellaisen ympäristön luominen, jossa ihmiset voivat hyödyntää koko potentiaalinsa ja käyttää perusoikeuksiaan. Ihmisten hyvinvointi koostuu moninaisista tekijöistä. Yksi keskeinen tekijä on saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja erityisesti ennaltaehkäisy. Väestön vanhenemisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut kasvavat, joten ennaltaehkäisy korostuu entisestään. Koko EU:ssa vanheneva väestö haastaa siis sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistumaan ja tähän on löydettävä myös yhteisiä ratkaisuja.

Digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat ratkaisua osaltaan sote-palveluiden kustannuksiin, sillä ne mahdollistavat tehokkaampaa toimintaa, jotta ihmiset voivat keskittyä ihmisten kohtaamisiin. Kehitystä täytyisi tukea myös EU:n toimesta, mutta keskiössä on myös turvallisen tekoälyn ja datan käyttö, johon odotamme EU:lta yhteisiä pelisääntöjä turvaamaan kansalaisten turvallisuutta ja luottamusta. Turhia normeja emme kaipaa, mutta kansainvälistä sääntelyä ihmisten tietojen jakamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi tarvitaan.

Turvallisuus ja tunne turvallisuudesta ovat aivan keskiössä – näitä vaaleja onkin täysin perustellusta syystä kuvattu EU:n turvallisuusvaaleiksi. Myöskin koulutuksen ja erityisesti elinikäisen oppimisen merkitys korostuu jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Järjestöjen tekemä työ tunnistettava kotimaassa ja Euroopassa

Hyvinvoinnista puhuttaessa unohtuu helposti kolmannen sektorin tekemä työ EU:n laajuisesti. Kriisit ovat osoittaneet järjestöjen merkityksen globaalisti, vaikka samalla näemme kehitystä, missä kansalaisyhteiskuntaa ajetaan yhä tiukemmalle ja esimerkiksi ihmisoikeuksien, kuten naisten oikeuksien puolustajien, rahoitusta leikataan jopa Euroopassa. Moni suomalainenkin järjestö on osa eurooppalaista yhteisöä, joka edistää Euroopan laajuisesti esimerkiksi lasten oikeuksia tai tekee työtä mielenterveyden edistämisen eteen.

Suomen hallituksen kansalliset 130 miljoonan euron leikkaukset sosiaali- ja terveysalan järjestöille tarkoittavat monelle perheelle, lapselle tai nuorelle tuen loppumista tai takapakkia. Järjestöt tekevät resurssitehokkaasti työtä, johon julkisella puolella ei olisi osaamista eikä mahdollisuutta. Järjestöjen tekemä työ onkin korvaamatonta, ja olisi tärkeää, että se tunnistettaisiin EU:n laajuisesti osana hyvinvoinnin luomista.

Hilkka Kemppi
keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja

Kirjoitus on osa SOSTEn eurovaaliblogien sarjaa, jonka teemana on hyvinvoiva Eurooppa. Blogisarja nostaa esiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien alla. Kirjoitusten järjestys on arvottu.

Tutustu myös muihin sarjan blogikirjoituksiin: