Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimpia uhkia. Se on myös terveydellinen uhka, kun maista tulee elinkelvottomia, maastopalot lisääntyvät ja erilaiset taudit saavat potentiaaliset olosuhteet leviämiseen. Kun elintila vähenee, käy se ahtaaksi. Euroopalla on velvollisuus auttaa ja vastaanottaa ilmastopakolaisia, mutta kapasiteettimme ei riitä. Olemme jo nyt äärirajoilla esimerkiksi terveydenhuollon suhteen ja koronapandemia osoitti sen haavoittuvaisuuksia. On tärkeää, että pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta ja pysymme asetetuissa ilmastotavoitteissa.
Toisaalta koronapandemia osoitti myös, että yhdessä olemme vahvempia. EU takasi kohtuuhintaisten rokotteiden tasapuolisen saatavuuden jäsenmaille ja mahdollisti näin rokotteiden nopean käyttöönoton. Välittömät toimet komission tasolta auttoivat lieventämään pandemian taloudellisia vaikutuksia.
Innovaatioiden tukeminen
Nyt on aika toimia. Ilman talouskasvua emme pärjää. Meidän on pystyttävä kehittämään globaalia kilpailukykyämme. EU:n tulisi olla edelläkävijä vihreässä siirtymässä – nyt Kiinalla on johtava asema vihreän siirtymän innovaatioiden kanssa, kuten akkuteollisuudessa. Meidän on pärjättävä kilpailussa vihreän siirtymän innovaatioista Kiinalle ja Yhdysvalloille. EU:n pitää tukea innovaatioita ja teollisuuttaan. EU:n tulisi tukea innovaatioita meriittien perusteella, ei sijainnin. Tästä esimerkkinä teknologiahankkeet.
Meidän tulee varmistaa, että kriittiset raaka-aineet ovat saatavilla. Strategisen itsenäisyyden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Riippuvuudesta huoltovarmuudelle välttämättömien tuotteiden osalta kolmansiin maihin tulee päästä eroon ja panostaa eurooppalaiseen tuotantoon. Lähellä tuotettu on usein myös ympäristöystävällisempää.
Uusien innovaatioiden myötä pystymme paremmin torjumaan ilmastonmuutosta. Tarvitsemme tutkimusta ja kehitystä. Tarvitsemme teknologiaa. Siinä Suomella on iso mahdollisuus. EU:ssa tulee huolehtia, että säädäntö ja turha byrokratia ei hidasta kehitystä vaan tukee uusien innovaatioiden syntymistä.
EU:sta huolimatta jokaisen maan pitää selviytyä myös yksin. Kymmeneen vuoteen Suomeen ei ole tehty isoja investointeja. Suomen tulee tehdä radikaaleja asioita verotuksen ja muun kanssa, jotta olemme kilpailukykyisempiä. Tällainen voi olla esimerkiksi yhteisöveron alennus 15 prosenttiin tai annettavat veroedut Suomeen investoitaessa, kuten se, että voitosta ei tarvitsisi maksaa veroa 3–5 vuoteen investoinnin koosta riippuen ja veroetu henkilökunnan houkuttelemiseksi Suomeen.
Toimeentulo lisää hyvinvointia
Uudet innovaatiot tuovat myös työpaikkoja ja digitalisaatio saavutettavuutta. EU:n tärkeä tehtävä on luoda puitteet, jotka tukevat jäsenmaiden taloudellista kestävyyttä ja ihmisten toimeentuloa. Euroopassa niin kuin Suomessakin on ikääntyvä väestö, josta on huolehdittava. Samalla kun terveydenhoidon tarve kasvaa, työikäisten määrä vähenee. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja koulutettua työvoimaa vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin.
Kilpailu on kovaa, joten meidän tulee olla varteenotettava vaihtoehto. EU:n tulisikin huomioida paremmin esimerkiksi Suomen erityispiirteet, kuten pohjoinen sijainti, EU:n pisin raja Venäjän kanssa ja pitkät maantieteelliset etäisyydet. Tällä on luonnollisesti vaikutusta myös talouteen sekä ihmisten toimeentuloon. Turvallisuuden varmistamiseksi EU:n tulisi tukea Suomea raja-aidan rakentamisessa sekä rajavalvonnassa ja suunnata erityistä tukea Itä-Suomen elinvoimaisuuden säilyttämiseen.
Nyt kun eurovaalit ovat käsillä, on hyvä muistaa myös demokratian merkitys. Osallistava politiikka on tärkeää, jotta kansalaisilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. Demokratia toteutuu parhaiten, kun ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa ja tämä tosiasiassa toteutuu.
Paljon on vielä parannettavaa. EU-vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt usein alhaiseksi, eikä ihme. Unionin päätöksenteko voi tuntua kaukaiselta kansalaisesta katsottuna, vaikka päätökset vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Liike Nyt perustettiin muuttamaan päätöksentekoa niin, että yhteisiin asioin vaikuttaminen ja niistä päättäminen olisi mahdollisimman helppoa. Ihmisten avoin vuoropuhelu on avain parempaan päätöksentekoon, siksi myös EU-asioista viestimisen tulee olla ymmärrettävämpää.
Harry Harkimo
Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja
Kirjoitus on osa SOSTEn eurovaaliblogien sarjaa, jonka teemana on hyvinvoiva Eurooppa. Blogisarja nostaa esiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien alla. Kirjoitusten järjestys on arvottu.
Tutustu myös muihin sarjan blogikirjoituksiin:
-
Katriina Hiippavuori: Euroopan unioni – tuo kristillisdemokraattien rauhanprojekti
-
Hilkka Kemppi: Hyvinvointi tuo ryhtiä Eurooppaan
-
Antti Lindtman: Vastakkainasettelu on lisääntynyt
-
Harry Harkimo: Ilman talouskasvua emme pärjää
-
Li Andersson: Ihmisten Eurooppa kaikille, ei vain harvoille
-
Anna-Maja Henriksson: Ihmisläheisen EU:n puolesta
-
Anna-Kaisa Ikonen: Vahva ja demokraattinen EU vahvistaa myös arkisen hyvinvoinnin pohjaa
-
Riikka Purra: Suomen etu edellä Euroopan unionissa
-
Sofia Virta: EU alisuoriutuu mielenterveyspolitiikassa