Monikulttuuristuminen vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi järjestön toimintaan. Näin katsoo Järjestöbarometrin 2024 ennakkotulosten mukaan yli puolet valtakunnallisten järjestöjen johdosta. Muita suuremmaksi vaikutus arvioidaan lapsi-, nuoriso- ja päihdetyötä tekevissä järjestöissä. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä onkin kasvanut viime vuosina, ja on nyt jo 11 prosenttia alaikäisistä.
Maahanmuuttajataustaiset ihmiset näkyvät järjestöjen toiminnassa jo nyt. Tämä on luontevaa, sillä alan järjestöä tarvitaan tyypillisesti tietyn vamman, sairauden tai elämäntilanteen, eikä kansallisuuden pohjalta.
Yli puolella valtakunnallisista järjestöistä on maahanmuuttajia mukana toimintaan osallistujina. Joka kolmannessa järjestössä on maahanmuuttajia vapaaehtoisina tai jäseninä, ja yli neljäsosalla palkkatyösuhteessa. Luottamushenkilönä maahanmuuttajia on kymmenesosassa järjestöjä. Muita yleisemmin maahanmuuttajia on mukana lastensuojelujärjestöissä, jäseninä erityisesti ikääntyneiden järjestöissä.
Valtaosalla järjestön perustoiminta sopii myös maahanmuuttajille. Lisäksi yli neljänneksellä järjestöistä on jo erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja omia toimintamuotoja tai -ryhmiä.
Erityisesti maahanmuuttajataustaisille suunnatussa toiminnassa sovelletaan pitkälti järjestöille muutenkin tyypillisiä toimintamuotoja, mutta kieli ja kohdennettu sisältö vastaa maahanmuuttajien erityistarpeisiin.
Toiminta on vertaistukea, liikunta- ja muita ryhmiä, tiedonvälitystä, neuvontaa ja koulutusta. Se voi olla myös ruoka-apua, läksyhelppiä tai tuettuja lomia. Osa järjestöistä tukee kotoutumista, tarjoaa vastaanottokeskustoimintaa tai tuottaa maahanmuuttajille sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten perhe- ja nuorisotyötä, kriisiauttamista ja kunniaväkivaltatyötä.
Kieli, kultuurierot ja tavoittaminen kompastuskivinä
Maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat heterogeeninen joukko. Vuoden 2023 väestötilastointi tavoittaa yli 570 000 ulkomaalaistaustaista, mikä on runsas kymmenesosa Suomessa asuvista. Lisäksi maassamme asuu ulkomaalaistaustaisia ihmisiä turvapaikan hakijoina, tilapäisen suojelun piirissä tai muuten lyhytaikaisesti. Ihmisten kulttuuriset ja koulutuksen erot sekä Suomessa asumisen kesto ja kielitaito eroavat hyvin paljon toisistaan. Tämä haastaa järjestöjen toiminnan ulottamista kaikille Suomessa asuville.
62 prosenttia järjestöjohtajista näkee joitakin haasteita saada maahanmuuttajataustaisia ihmisiä järjestönsä toimintaan. Suurin osallistumiseste koskee kieltä. Maahanmuuttajien suomen kielen taito on usein liian vähäinen, eikä kaikilla järjestöllä ole materiaaleja eri kielillä – tai varaa käännöksiin ja tulkkipalveluihin.
Monet järjestöt kokevat puutteita kulttuurisessa osaamisessaan ja vaikeuksia tavoittaa maahanmuuttajia mukaan toimintaan. Järjestötoiminta ei välttämättä ole entuudestaan tuttua, eivätkä maahanmuuttajat tule suoraan mukaan avoimeen toimintaan. Kulttuuriset erot voivat näkyä myös toiminnan sisältöä koskevina stigmoina: kaikissa kulttuureissa ei ole soveliasta puhua vaikkapa mielenterveysongelmista tai gynekologisista sairauksista.
”Kielitaito voi olla haasteena. Toisaalta järjestön toimintaan mukaan tuleminen voi vaatia pientä kulttuuritulkkausta, kun sana ”leiri” voi olla merkitykseltään aivan toinen joillekin maahanmuuttajille.”
”Aiheemme on kovin rajattu ja joissain kulttuureissa itsemurhamenetyksistä ei ole tapana käydä julkista keskustelua.”
”Heidän tavoittamisensa ja toiminnasta tiedottaminen on haastavaa. Syynä kielikysymykset ja yhteys- ja yhteistyötahojen kirjavuus.”
Järjestöt toivovat lisää maahanmuuttajataustaisia ihmisiä mukaan toimintaan. Järjestön koosta riippumatta maahanmuuttajia halutaan niin osallistujiksi, vapaaehtoisiksi, jäseniksi kuin luottamushenkilöiksi. Palkkatyösuhteisiin on muita paremmat edellytykset taloudeltaan isommilla järjestöillä.
Maahanmuuttajien osallistumista helpottaisi aineistojen laatiminen selkosuomeksi ja eri kielillä sekä lisääntyvä eri kulttuurien tuntemus. Uusien osallistujien tavoittamiseen tarvitaan kokemusten vaihtamista niin järjestöjen kesken kuin yhteistyötä muiden maahanmuuttajat tavoittavien yhteisöjen kanssa. Toimintaa tulisi myös rohkeasti kehittää yhdessä maahanmuuttajataustaisten ihmisten kanssa.
Oleellista on kuitenkin vahvistaa luottamusta ja suomalaisen kansalaistoiminnan tuntemusta eri maahanmuuttajaryhmissä, jotta yhdessä toimiminen taustasta riippumatta olisi entistä helpompaa.
Tulokset ovat ennakkotietoja Järjestöbarometri 2024 -tutkimuksesta, joka ilmestyy 2.10. Maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin vastasivat valtakunnallisten järjestöjen johtajat (n=118). Tiedot on kerätty tammi-helmikuussa 2024.