Orpon hallitusohjelmassa on sitouduttu selvittämään mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa. Kehysriihessä päätettiin lahjoitusvähennyksen laajennuksesta yksityishenkilöiden lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille. Päätös on herättänyt suurta ihmetystä järjestökentässä, koska lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle on rajattu laaja joukko sote-järjestöjä ja muita muilla aloilla toimivia järjestöjä. Näin rajautuvana verovähennysoikeus asettaisi järjestöt huomattavan eriarvoiseen asemaan ja olisi lisäksi vaikeasti tulkittava ja rajattava.
Monet sote-järjestöt tekevät tärkeää työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi, vaikka näitä ei ole luokiteltu nuoriso- ja lapsijärjestöiksi. Esimerkiksi lapsen sairastuessa monet potilasjärjestöt tarjoavat vertaistukea, ohjausta ja neuvontaa koko perheelle. Lahjoitusten verovapauden on koskettava laajasti kaikkia järjestöjä. On vaikea nähdä perusteita, miksi esimerkiksi ikäihmisten, mielenterveyskuntoutujien tai vakavasti sairaiden parissa tehtävä järjestötyö ei olisi lahjoitusvähennyksen arvoista työtä.
Kehysriihessä hallitus päätti myös massiivisista järjestöjen avustusleikkauksista. Ensi vuonna ainoastaan sote-järjestöjen valtionavustuksia myönnetään peräti 80 miljoonaa euroa vähemmän tämän vuoden avustustasoon verrattuna ja 130 miljoonaa eli kolmannes vähemmän hallituskauden loppuun mennessä. Verovähennysoikeuden laajentamisen on arvioitu tuovan 10 miljoonan euron loven valtion budjettiin. Verovähennys on siis laiha lohtu näin mittavien leikkauksien edessä, mutta sitä suuremmalla syyllä sen tulisi kohdella järjestöjä tasapuolisesti.