Eduskunnassa 23.4. järjestettyyn köyhyyspäivään kokoontui 33 eri järjestöä ja muuta tahoa jakamaan tietoa ajankohtaisesta köyhyystilanteesta ja keinoista, joilla köyhyyttä voitaisiin vähentää. Kansanedustajilla oli päivän aikana mahdollisuus vierailla näyttelypisteillä tutustumassa eri toimijoiden viesteihin.
Järjestöt ja muut toimijat toivat esille vakavan huolensa köyhyyden lisääntymisestä. Elinkustannusten nopea nousu on vaikeuttanut pienituloisten toimeentuloa, ja sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät tilannetta ennestään. Tulottomuus ja velkaantuminen sekä luottotietojen menetykset tulevat nykypolitiikalla lisääntymään. Tämä lisää myös asunnottomuuden riskiä. Haavoittuvassa asemassa olevien toimeentuloa on merkittävästi heikennetty, mutta tukitoimia ei ole tarjolla lisää.
Köyhyyden lisääntyminen näkyy konkreettisesti järjestöjen työssä
Ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut viisi vuotta peräkkäin. Leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät entisestään avun tarvetta. Arvioiden mukaan yli 200 000 ihmistä Suomessa turvautuu säännöllisesti ruoka-apuun. Järjestöistä kerrottiin, että köyhyys näkyy ruokajonojen lisäksi muun muassa lääkärissäkäynnin ja lääkkeidensaannin vaikeutena sekä lasten ja nuorten pahoinvointina. Niukkuudessa elämisen seurauksena nuorten mielenterveyden kriisi syvenee.
Opiskelijoiden velkaantuminen on kasvussa. Vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen lainakanta on yli kaksinkertaistunut. Hallituksen suunnitelma opiskelijoiden siirtämisestä yleiseltä asumistuelta takaisin opiskelijoiden asumislisälle on heikentämässä heidän toimeentuloaan entisestään.
Perusturvan varassa elävien ihmisten mahdollisuudet selviytyä arjesta ja sen kustannuksista ovat heikot. Yksinasuvien tilanne on entisestään vaikeutunut.
Takuusäätiössä elinkustannusten ja korkojen nousun vaikutukset asiakkaisiin ovat näkyneet toista vuotta. Huhtikuussa näkyvät jo ensimmäiset tukien leikkausten vaikutukset. Nyt apua hakevat myös ihmiset, jotka olisivat voineet selviytyä ilman menolisäyksiä. Asuntovelallisten yhteydenotot ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös eri etuuksia saavien ihmisten, kuten työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden avunpyynnöt ovat lisääntyneet. Asiakkaissa on erityisesti nuoria aikuisia. Asiakkailla on yhä suurempia määriä vakuudetonta velkaa. Kulutusluottojen lisäksi heillä on yhä useammin rästiintyneitä osamaksuja tai opintolainoja maksettavanaan.
Yrittäjän talousapu -neuvontapalveluun tuli vuonna 2023 lähes 4 000 yhteydenottoa. Enemmän yhteydenottoja on tullut ainoastaan koronakeväänä 2020. Yhteydenottojen määrä on edelleen kasvanut vuonna 2024. Suuri osa yhteydenotoista koskee yrityksen lopettamista. Yrittäjät kertovat olevansa uupuneita.
Työssäkäyvien asiakkaiden määrä lisääntyy Kirkon diakoniatyössä jatkuvasti. Myös opiskelijoita ja ruoka-avun tarvitsijoita on yhä enemmän diakoniatyön avun varassa. Moni köyhä kokee näköalattomuutta ja toivottomuutta.
Järjestöjen esittämiä keinoja köyhyyden vähentämiseksi
Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä politiikka edellyttää sitoutumista köyhyyden vähentämiseen. Jotta köyhyyttä todella saataisiin vähennettyä, olisi tärkeää, että asetettuihin tavoitteisiin sitouduttaisiin yli hallituskausien.
Köyhyyspäivässä järjestöt esittivät lukuisia toimia, joilla köyhyyttä voitaisiin vähentää. Tässä koottuna joitain niistä:
- Riittävä perusturvan taso on turvattava. Järjestöt toivat esiin, että etuusjärjestelmässä on huomioitava muun muassa yksinhuoltajien, yksin asuvien ja maahanmuuttajaperheiden haastavat tilanteet. Myös pienituloisten eläkeläisten riittävästä toimeentulosta kannettiin huolta ja esitettiin korotusta kansaneläkkeeseen. Sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä on luovuttava jo ensi vuodesta lähtien. Asumisen kuluja on tuettava enemmän.
- Sosiaaliturvajärjestelmästä on tehtävä ihmisten näkökulmasta selkeä ja sujuva.
- Köyhyyden vähentämisessä on riittävien etuuksien lisäksi oleellista, että ihmisille varmistetaan laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut: varhaiskasvatus, koulutus, vapaa-ajan palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaaliturvauudistuksessa on varmistettava palvelujen ja etuuksien välinen yhteys sekä saatavuus.
- Terveys ei saa olla varallisuuskysymys. Perusterveydenhuollossa hoitoon ja voinnin arviointiin pitää päästä kohtuullisessa ajassa.
- Osatyökykyisten ja täsmätyökykyisten työllistymisen edellytyksiä on vahvistettava. Tällaista tukea on tarjonnut esimerkiksi työttömyysturvan suojaosa. Se tulee palauttaa. Osa-aikatyön vastaanottamista on ylipäätään helpotettava. Tämä vaatii esimerkiksi työelämän perheystävällisten käytäntöjen vahvistamista. Samalla matalapalkka-alojen osa-aikatyöläisille on varmistettava riittävä toimeentulo.
- Kaikille lapsille on taattava mahdollisuus harrastukseen.
- On kehitettävä erilaisia velkajärjestelykeinoja sekä tukea ja neuvontaa toimeentulovaikeuksiin nykyistä laajemmin.
- Kaikille ihmisille on turvattava mahdollisuus pysyä mukana digitalisaatiossa.
- Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Rajut leikkaukset heikentävät merkittävästi järjestöjen mahdollisuutta tarjota ennaltaehkäisevää työtä ja tukea haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi. Leikkausten vaikutukset näkyvät sote-menojen kasvuna ja ihmisten pahoinvointina.
Katso Köyhyyspäivän diaesitys:
Tutustu tarkemmin eri tahojen näkemyksiin:
Allianssi
EAPN-Fin
EETU ry
Ihmisoikeusliitto ja Amnesty
Kaikukortti
Kirkon diakonia
Nuorisoasuntoliitto NAL ry
Ruoka-apu.fi ja SPR, tiivistelmä ruotsiksi
SOSTE
SYL
Takuusäätiö
Tatsi
Työttömien Keskusjärjestö
Unicef, Icehearts, Pelastakaa Lapset ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Yksinasuvat ry
Y-säätiö
Lue lisää Köyhyyspäivästä:
Tilaisuuteen osallistuneet järjestöt ja muut tahot:
Allianssi, Amnesty, Diakonissalaitos, Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien keskusliitto, Icehearts, Ihmisoikeusliitto, Itla, Kaiku-kortti, Kela, Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, NAL, Pelastakaa Lapset, Ruoka-apu.fi, SAKKI, SAMOK, SPR, Stadin ruoka-apu, SOSTE, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, SYL, Takuusäätiö, Tatsi ry, Työttömien Keskusjärjestö, Unicef, VVA, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Yksinasuvat ry, Yrittäjän talousapu, Y-säätiö ja tenure track – professori Mia Tammelin Tampereen yliopistosta.
