Sofia Virta: EU alisuoriutuu mielenterveys­politiikassa

Kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta SOSTEn eduskuntapuolueiden Hyvinvoiva Eurooppa -eurovaaliblogisarjan kirjoittajakuvassa.

Etusivu / Blogi / Sofia Virta: EU alisuoriutuu mielenterveys­politiikassa

Tuoreessa eurobarometrissa EU-kansalaiset valitsivat tärkeimmiksi vaaliteemoiksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen sekä kansanterveyden edistämisen. Suomalaisten vastauksissa korostuivat puolustus ja turvallisuus, mutta myös suomalaiset pitivät ihmisten hyvinvointiin liittyviä teemoja tärkeinä.

EU:n tehtävä onkin huolehtia kansalaistensa hyvinvoinnista. Tämä usein unohtuu keskustelun keskittyessä talouteen, kilpailukykyyn tai ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Sosiaaliset kysymykset ovat kuitenkin yhtä lailla “kovaa” politiikkaa – politiikkaa, jolla on ratkaiseva merkitys ihmisten arjessa. EU-tason terveyspolitiikka voi olla osa käsillä olevan mielenterveyskriisin ratkaisua.

Terveysunionin täysi potentiaali on saatava käyttöön

Koronapandemia herätti jäsenmaat siihen, että terveysuhkien edessä tarvitaan yhteistyötä, ei itsekkyyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden haasteet ovat EU-maissa pitkälti yhteneväisiä, joten niihin kannattaa kehittää yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi väestön ikääntyminen, nuorten syrjäytyminen ja eriarvoisuuden kasvu yhdistävät kaikkia jäsenmaita.

Pandemiasta lähti liikkeelle terveysunioni, jossa EU-maat valmistautuvat ja reagoivat terveyskriiseihin yhdessä, edistävät edullisten lääkkeiden ja hoitojen saatavuutta ja ehkäisevät kansantauteja. Terveysunioni on hyvä alku, mutta toistaiseksi se on keskittynyt fyysiseen terveyteen. Ilman mielenterveyspuolta politiikka uhkaa jäädä pahasti vaillinaiseksi.

Tarvitsemme EU-tason mielenterveyspolitiikkaa

Mielenterveyden kriisi oli nähtävillä jo ennen pandemiaa, ja tilanne on viime vuosina huonontunut entisestään. Eurobarometrin mukaan lähes puolet EU-kansalaisista on kokenut mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta tai ahdistusta, viimeisen vuoden aikana. Suomessa tilanne on vielä hieman heikompi.

Syitä mielenterveyden laajamittaiselle heikkenemiselle on listattu monia. Usko tulevaisuuteen on heikentynyt, työelämä koventunut ja digilaitteiden tietotulva kasvanut. Viimeaikaiset kriisit, kuten ilmastonmuutos, pandemia ja sota Ukrainassa, ovat lisänneet mielen kuormitusta. Mielenterveyden heikkeneminen on nähtävissä erityisesti alle 40-vuotiaiden ikäluokissa.

Entä saavatko ihmiset mielenterveyteen apua? Valitettavasti pitkät jonot, kalliit palvelut ja epätietoisuus saatavilla olevasta avusta eivät ole ongelmia vain Suomessa, vaan ympäri EU:ta. Mielenterveyden ongelmia kokeneista joka neljännellä oli vaikeuksia päästä mielenterveyspalveluihin. Psyykkinen terveys ei ole samalla viivalla fyysisen kanssa.

Terveyspolitiikka kuuluu jäsenmaille, mutta EU-tasolla voidaan ottaa käyttöön tukitoimia, yhteisiä tavoitteita ja rahoitusta. Aivan ensiksi EU-rahoitus mielenterveyden edistämiseen tulisi vähintään kaksinkertaistaa. Työturvallisuuden sääntelyssä EU:n tulisi ottaa askelia myös psyykkisestä terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimiseksi työpaikoilla. EU-tason ratkaisu tulee löytää myös lähes kaikkia jäsenmaita vaivaavaan pulaan terveydenhuollon ammattilaisista.

Komissio hyväksyi kesäkuussa 2023 tiedonannon kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen. Tiedonantoa varten jäsenmaat, sidosryhmät ja kansalaiset saivat pohtia EU:n roolia mielenterveyden edistämisessä. EU-kielessä ”tiedonanto” on kuitenkin vasta alku, uuden politiikkalohkon siemen. Ensi vaalikaudella tarvitaan tavoitteet, suunnitelma ja käytännön toimet, joilla EU:sta tulee osa mielenterveyskriisin ratkaisua.

Sofia Virta
kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja

Kirjoitus on osa SOSTEn eurovaaliblogien sarjaa, jonka teemana on hyvinvoiva Eurooppa. Blogisarja nostaa esiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien alla. Kirjoitusten järjestys on arvottu.