Valtiovarainministeriön arviomuistion perusteella peruspankkipalveluiden tilaa on kartoitettu monipuolisesti ja laajasti niin yksittäisten ihmisten kuin yhdistysten ja yritysten näkökulmasta. Prosessiin on osallistettu laajasti eri sidosryhmiä ja palveluiden käyttäjäryhmiä, SOSTE kiittää lausunnossaan peruspankkipalvelu- ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevasta arviomuistiosta.
SOSTE kaipaa kuitenkin peruspankkipalveluiden saatavuuden tarkasteluun perusoikeustarkastelua: nopean digitalisaation ja käteisen rahan käytön vaikeutumisen vuoksi osalla ihmisistä perusoikeuksien toteutuminen voi vaarantua, kun heillä ei ole pääsyä peruspankkipalveluihin, kuten mahdollisuutta käyttää pankkien tunnistautumispalveluita tai siirtää rahaa sähköisesti.
Vuoden 2024 Suomessa mahdollisuus ihmisarvoisen elämän elämiseen on tehty käytännössä hankalaksi, jollei jopa mahdottomaksi, ellei pankkitiliä ja siihen liittyviä maksupalveluja ole käytettävissä. Yhä useammat kaupat ja ravitsemusliikkeet kieltäytyvät vastaanottamasta käteistä rahaa. Kortti- tai lähimaksu on ainoa maksutapa useimmissa julkisissa liikennevälineissä. Palkat ja sosiaalietuudet maksetaan yksinomaan tilisiirtoina. Näin peruspankkipalveluita voi pitää lähes välttämättömänä edellytyksenä esimerkiksi perustuslain 9 §:n mukaisen liikkumisvapauden, 18 §:n mukaisen oikeuden työhön tai elinkeinoon ja 19 §:n mukaisen ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan toteutumiselle.
Oikeus peruspankkipalveluihin on yhdistymisvapauden edellytys
SOSTE muistuttaa arviomuistiota koskevassa lausunnossaan, että oikeutta peruspankkipalveluihin voidaan pitää välttämättömänä edellytyksenä myös perustuslain 13 §:n mukaiselle yhdistymisvapaudelle. Siihen sisältyy muun muassa oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.
Yhdistyslain 1 §:n mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Jollei yhdistyksellä ole pankkitiliä, sen on mahdotonta kerätä toimintaansa rahaa tai hankkia mitään yhdistyksen käyttöön, esimerkiksi vuokrata toimitiloja. Silloin aatteellista tarkoitusta on käytännössä mahdotonta toteuttaa.
SOSTE pitää välttämättömänä, että peruspankkipalveluiden haasteisiin vastaamiseksi ryhdytään lainsäädäntötoimiin, joilla kohtuuhintaisten peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvollisuutta laajennetaan ainakin aatteellisiin yhdistyksiin.