Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut raportin kansalaisjärjestöjen ja neljännen sektorin suosimista indikaattoreista, joiden avulla hyvinvointitalouden toimintaa ja kehitystä olisi mielekkäintä seurata.
Hyvinvointitalousajattelu korostaa pitkän aikavälin hyvinvointi-investointeja, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta sekä sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Tästä näkökulmasta talouskasvun tulee olla sekä inklusiivista että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.
Kansalaisjärjestöjä ja neljättä sektoria eli järjestöjen ulkopuolisia kansalaistoimijoita konsultoimalla THL koosti hyvinvointitalouden seurantamittariston, joka sisältää kymmenen sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden mittaamiseksi räätälöityä indikaattoria. Indikaattorit ovat:
- luonnon ja ympäristön tila
- luonnon ja ympäristön käyttö
- lähipalveluiden saatavuus
- sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus
- mielenterveys
- yksinäisyys
- taloudellinen eriarvoisuus
- luottamus ja turvallisuuden kokemus
- osallisuus ja inklusiivisuus
- koettu hyvinvointi
Mittaristoon on siis sisällytetty sekä objektiivisia että subjektiivisia indikaattoreita. Seuraava vaihe on määrittää tarkemmat mittarit valikoiduille indikaattoreille.
Kansalaisjärjestöjä ja neljättä sektoria osallistettiin indikaattoriprosessiin sähköisen tiedonkeruun ja työpajatyöskentelyn kautta. Myös SOSTE osallistui THL:n organisoimaan prosessiin.
Hyvinvointitalous keskeinen osa monen indikaattorityössä mukana olleen järjestön ja yhdistyksen toimintaa
Monen tiedonkeruuseen osallistuneen järjestön, yhdistyksen ja neljännen sektorin toimijan mukaan hyvinvointitalous on keskeinen osa niiden toimintaa. THL havaitsi, että suomalainen kansalaisyhteiskunta seuraa hyvinvointitalouteen liittyviä mittareita laaja-alaisesti. Käytetyimpiä mittareita ovat kasvihuonepäästöt, uusiutuva energia, luonnon monimuotoisuus, osallisuuden kokemus, vapaaehtoistyö, syrjäytymisriski, koulutusaste, työllisyys, työttömyys ja kotitalouksien tulot.
Indikaattoreita pohditaan tällä hetkellä myös Euroopan tasolla. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on käynnistänyt GDP+3-nimisen hankkeen, jonka tarkoitus on löytää sellaiset sosiaalisia, ekologisia ja institutionaalisia ulottuvuuksia parhaiten mittaavat indikaattorit, joiden avulla BKT-indikaattorin rajoitteet olisi mahdollista ylittää. SOSTE on ottanut osaa GDP+3-hankkeeseen, jonka tulokset julkistetaan vuoden 2024 aikana.
Lisätietoja: