Petteri Orpon hallitus on alentanut tuloverotusta ja joitain haittaveroja noin 800 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi, että nämä veronkevennykset lisäävät tarvetta uusille pienituloisiin kohdistuville menoleikkauksille, tuloverotuksen keventäminen hyödyttää eniten suurituloisia.
Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii veronkorotuksia jo ihan sen vuoksi, että verokertymä laskee rakenteellisista syistä usealla miljardilla eurolla nykyisen hallituskauden aikana. Oikein kohdennetut veronkorotukset vähentäisivät julkisen talouden alijäämää ja lisäisivät valtion kykyä harjoittaa elvyttävää finanssipolitiikkaa taantuman taittamiseksi.
Kerron alla, miksi nyt olisi aiheellista korottaa pääomatulojen verotusta ja ottaa käyttöön terveysvero.
Suurituloiset ovat hyötyneet inflaatiosta ja korkeista koroista
Inflaatio alkoi kiihtyä vuonna 2021. Koska palkat eivät pysyneet hintatason perässä, palkansaajien reaaliset tulot heikkenivät. Palkkoja nopeampi hintojen kasvu lisäsi yritysten voittoja ja niiden omistajien tuloja.
Vuonna 2022 keskuspankit alkoivat nostaa korkoja inflaatiota hillitäkseen. Koska korot ovat lainanantajien tulonlähde, koronnostot siirsivät tuloja velallisilta lainanantajille. Yhdessä nämä kaksi ilmiötä ovat siirtäneet muiden ryhmien tuloja suurituloisille.
Tämä nähdään, kun tarkastellaan eri tulokymmenysten (reaalisten) käytettävissä olevien tulojen muutosta vuosina 2019–2022. Suurituloisinta kymmenystä lukuun ottamatta kaikki tulokymmenykset menettivät tulojaan: alimman yhdeksän kymmenyksen tulojen keskiarvo laski 2,8 prosenttia ja mediaani 2,1 prosenttia.
Myös suurituloisimman kymmenyksen tulojen mediaani laski 1,0 prosenttia, mutta niiden keskiarvo kasvoi 1,8 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että tulot kasvoivat ainoastaan ylimmän tulokymmenyksen yläpäässä, Suomen suurituloisimpien keskuudessa.
Suurituloisimman 1 prosentin käytettävissä olevat tulot nousivat 16 513 euroa vuosina 2019–2022. Ryhmän tulot olivat – veronmaksun jälkeen – keskimäärin 18 262 euroa kuukaudessa vuonna 2022. Näiden tulojen verotuksesta olisi varaa kiristää.
Pääomatuloja voisi verottaa enemmän
Vuonna 1993 Esko Ahon hallitus otti käyttöön eriytetyn tuloverojärjestelmän, jonka myötä pääomatuloja alettiin verottaa ansiotuloja vähemmän. Nykyään pääomiin kohdistuvat verot ovat Suomessa EU:n keskiarvoa matalammat. Koska suurituloisin 1 prosentti saa pääosin pääomatuloja, eriytetty tuloverotus on johtanut siihen, että kokonaisveroaste laskee suurituloisimman 1 prosentin sisällä. Suomen verojärjestelmä ei ole enää täysin progressiivinen.
Yksi esimerkki suurituloisiin kohdistuvista veronheikennyksistä on yhteisövero. Vuosina 2012–2014 yhteisöveroa laskettiin 26 prosentista 20 prosenttiin. 6 prosenttiyksikön veronalennuksen toivottiin lisäävän investointeja ja elvyttävän talouskasvua. Jarkko Harjun, Aliisa Koiviston ja Tuomas Matikan vuonna 2022 julkaistu tutkimus kuitenkin kertoo, että yhteisöveron alennus ei lisännyt investointeja.
Viimeaikaisissa ja entistä kattavammissa tutkimuksissa on muutenkin selvitetty, että suurituloisiin kohdistuvien verojen heikennykset eivät kiihdytä talouskasvua tai paranna työllisyyttä, mutta ne kylläkin lisäävät tuloeroja. Mainittakoon tässä David Hopen ja Julian Limbergin sekä Sebastian Gechertin ja Philipp Heimbergerin vuonna 2022 julkaistut tutkimukset.
Saska Heinon vastikään valmistuneessa Rikkaiden vero -nimisessä selvityksessä arvioidaan, että 1 prosenttiyksikön korotus yhteisöverossa kohdistuisi lähes täysin suurituloisimpaan 10 prosenttiin suomalaisista. Osin yhteisöveron korotus kohdistuisi myös ulkomaisiin omistajiin ja kotimaisiin institutionaalisiin sijoittajiin. Valtiovarainministeriön vuonna 2023 tehdyn arvion mukaan 1 prosenttiyksikön veronkorotus lisäisi verotuloja noin 440 miljoonalla eurolla vuosittain. Yhteisöveron korottaminen Tanskan ja Norjan tasolle, 22 prosenttiin, voisi tuoda valtion tuloihin siis noin 880 miljoonan euron lisäyksen. Sen sijaan yhteisöverokanta on 25,83 prosenttia Ranskassa ja 29,94 prosenttia Saksassa.
Myös listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta olisi järkevää korottaa. Jos maksetun osingon osuus ei ole yli 8 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja osinko ei ylitä 150 000 euroa, 75 prosenttia osingosta on verovapaata tuloa. Muunlaisten yhtiöiden osingoista vain 15 prosenttia on verovapaata tuloa, eli listaamattomilla yhtiöillä on Suomessa huomattava erityisasema.
Valtiovarainministeriön työryhmä suositteli vuonna 2017, että verovapaus muutettaisiin koskemaan 60 prosenttia listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista, jotka eivät ylitä 4 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Tämän arveltiin lisäävän verotuloja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Suositusta ei kuitenkaan noudatettu.
Arvonlisäveron sijaan terveysvero
Hallitus ja eräät muut tahot ovat ehdottaneet arvonlisäverokantojen korottamista. Arvonlisävero on tasavero, eli se kohdistuu suhteellisesti eniten pienituloisiin ja vähiten suurituloisiin. Tällainen veropolitiikka ei ole suositeltavaa, sillä pienituloiset ovat joutuneet kantamaan kaiken vastuun jo tehdyistä julkisen talouden sopeuttamistoimista.
SOSTE on esittänyt terveysveroa, joka kohdistuisi ensi vaiheessa sokeriin ja myöhemmin suolaan ja kovaan rasvaan. Terveysvero ohjaisi kulutuskäyttäytymistä ja teollisuuden tuotemuotoilua. Käytännössä se sallisi kuluttajien valita kalliimman epäterveellisen ja halvemman terveellisen tuotteen väliltä. Terveysverolla olisi positiivisia vaikutuksia koko väestön terveyteen, mikä myös vähentäisi sosiaali- ja terveydenhuollon menoja pidemmällä aikavälillä.
SOSTE on arvioinut, että sokeriin kohdistuva terveysvero voisi lisätä verotuloja noin 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi alkoholi- ja tupakkaveroa on säännöllisesti korotettava.
Taantuma ja veropolitiikka
Taantuman taittaminen vaatii kysynnän elvyttämistä, eli julkisia investointeja ja etenkin pienituloisten kotitalouksien ostovoiman lisäämistä.
Koska korot ovat tällä hetkellä suhteellisen korkealla tasolla, valtion velanhoitokustannukset kasvavat ja uusi julkinen velka saattaa pahimmillaan lisätä tarvetta sopeuttaa julkista taloutta tulevaisuudessa. Siksi elvyttämistä kannattaisi harjoittaa niin suurituloisilta kuin haitta- ja valmisteveroista kerättävien verotulojen avulla. Tämä auttaisi Suomea taantuman taittamisessa ja olisi muutenkin järkevää tilanteessa, jossa suurituloiset ovat saaneet lisäyksen tuloihinsa inflaation ja korkeiden korkojen seurauksena.
Pelkästään tässä kirjoituksessa käsitellyt, varsin maltilliset veronkorotukset lisäisivät valtion verotuloja yli 2 miljardilla eurolla. Veronkorotukset on vain osattava kohdentaa järkevästi.