Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti viime viikolla vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Poimin raportista neljä asiaa, joihin hallituksen politiikan onnistumista arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota. Jos hallitus oikeasti haluaa jäädä historiaan hallituksena, joka rakensi vahvaa ja välittävää Suomea, on huomio suunnattava nyt työllisyyteen, asuntopolitiikkaan, verotukseen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten pärjäämiseen.
Poiminta 1: Työllisyys ja työmarkkinat
Raportissa esitetään epäilyjä Petteri Orpon hallituksen työllisyysohjelmaa kohtaan. Työllisyyspolitiikan painopisteen sanotaan olevan epätasapainoinen, sillä se korostaa pääosin kannustinesteiden poistamista eikä huomioi riittävään ammattitaitoon, terveyteen tai kohtaanto-ongelmiin liittyviä kysymyksiä.
Myös SOSTE korosti hallituksen työllisyysohjelman epätasapainoisuutta sosiaali- ja terveysministeriölle 22. tammikuuta antamassaan lausunnossa. Keskeinen ongelma on, että valtiovarainministeriön tapa laskea sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä tuloverotukseen tehtyjen leikkausten työllisyysvaikutuksia olettaa, että ihmiset valitsevat tulojensa perusteella, ovatko he mieluummin työttöminä vai töissä. Tämä ei ole todenmukainen kuva työttömyydestä.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan vuoden 2023 joulukuussa avoimia työpaikkoja oli 44 894, työttömiä työnhakijoita 297 648 ja kaikkia työnhakijoita 510 000. Vaikka kaikki avoimet työpaikat olisikin täytetty, 84,9 prosenttia työttömistä työnhakijoista olisi pysynyt työttöminä. Nämä ihmiset eivät voi tehdä valintaa työllisyyden ja työttömyyden välillä.
Poiminta 2: Asuntopolitiikka
Raportti kritisoi asumistuen leikkauksia. Niiden arvioidaan heikentävän heikoimmassa asemassa olevien ryhmien asuntomarkkinatilannetta ja lisäävän toimeentulotukiriippuvuutta.
SOSTE oli 16. marraskuuta 2023 kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asumistukeen kohdistuvista leikkauksista. Lausunnossaan SOSTE piti kohtuuttomana, että säästöjä haetaan leikkaamalla vain pienituloisimpien toimeentulosta.
Asumistuki linkittyy myös työllisyyspolitiikkaan. Asumistuen leikkaaminen vaikeuttaa esimerkiksi työttömien muuttamista alueille, joilta löytyy enemmän avoimia työpaikkoja mutta joiden vuokrat ovat korkeammat.
Raportissa kuvaillaan asuntomarkkinoiden nykytilaa. Koronnostot ovat vähentäneet asuntojen kysyntää, mikä on alentanut asuntojen hintoja. Korkeammat lainanhoitokustannukset ja matalammat asuntojen hinnat heikentävät rahoitusvakautta.
Asuntovelallisten asema vaihtelee eri tuloryhmissä. Velkaantumisaste kertoo velan suhteen käytettävissä oleviin tuloihin. Vuonna 2022 kolmeen köyhimpään tulokymmenykseen kuuluvien asuntovelallisten kotitalouksien velkaantumisaste oli keskimäärin 308,0 prosenttia. Sen sijaan kolmeen rikkaimpaan kymmenykseen kuuluvien asuntovelallisten kotitalouksien velkaantuminen oli 217,6 prosenttia. Hallitus suunnittelee lakkauttavansa omistusasuntoihin myönnetyn asumistuen, mikä tulee vaikuttamaan negatiivisesti pienituloisimpien ryhmien asumiseen.
Poiminta 3: Korkeampi verotus
Julkisen talouden vakauttamista voi harjoittaa menoihin ja tuloihin vaikuttamalla. Pääosa valtion tuloista on verotuloja, minkä vuoksi verojärjestelmästä on tärkeää keskustella.
Verotuksen tukemiseksi raportissa esitetään alennettujen arvonlisäverokantojen, kiinteistöveron ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korottamista. SOSTE on ehdottanut omaa terveysveromallia, jonka sisällyttämistä osaksi verotuksen uudistuskokonaisuutta tulisi pohtia.
- Lue lisää: SOSTEn terveysveromalli
Vaikka Suomen kokonaisveroaste on EU:n keskiarvoa korkeampi, pääomatulojen verotus on EU:n keskiarvoa matalampaa. Tästä syystä Suomen kokonaisveroaste laskee rikkaimman 1 prosentin sisällä tulojen kasvaessa.
Erityisesti listaamattomien yhtiöiden osinkojen korkeampi verotus voisi olla aiheellista. Listaamattomien yhtiöiden osingonjako reagoi vahvasti verotukseen, minkä vuoksi niiden korkeampi verottaminen saattaisi lisätä investointeja.
Poiminta 4: Huoli pienituloisuudesta
Raportissa arvioidaan, että hallituksen julkisen talouden vakauttamisohjelma painottaa pääosin sosiaalietuuksien leikkauksia, minkä vuoksi hyvin vähävaraisten ihmisten tulot pienenevät merkittävästi.
SOSTE on laskenut, että hallituksen uudistukset tulevat tänä vuonna lisäämään pienituloisten määrää noin 68 000 henkilöllä, joista noin 17 000 on alaikäisiä. Lisäksi valtiovarainministeriön työllisyyslaskelmat arvioivat kolmen köyhimmän tulokymmenyksen menettävän käytettävissä olevia tulojaan siinäkin tapauksessa, että hallituksen tavoite 100 000 lisätyöllisestä toteutuu.
Alla oleva kuva näyttää pienituloisuusasteen ja eriarvoisuuden vuosina 1987–2021. Lisäksi kuvaan on piirretty ennuste siitä, miten pienituloisuusaste kehittyy vuoteen 2024 mennessä. Pienituloisuusaste kertoo, kuinka suurella osalla väestöstä käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Eriarvoisuutta on puolestaan mitattu rikkaimman 1 prosentin osuudella kaikista tuloista. Vuosien 2021–2024 pienituloisuusennuste pohjautuu SOSTEn laskelmiin.
Kuvasta nähdään, että pienituloisuus ja eriarvoistuminen ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti 1990-luvun lamasta lähtien. Pienituloisuusaste laski vuosina 2021–2023, mutta hallituksen toimet tulevat nostamaan sen tänä vuonna historiallisen korkealle tasolle.
SOSTElainen hyvinvointitalousajattelu perustuu periaatteelle, jonka mukaan talouskasvun tulisi olla inklusiivista ja hyödyttää myös heikoimmassa asemassa olevia. Tästä syystä SOSTE allekirjoitti joulukuussa kannanoton yhdessä muiden järjestöjen kanssa ilmaistakseen huolensa hallituksen köyhyyttä lisäävistä toimista.
- Lue lisää: Järjestöt ilmaisevat yhteiskannanotossaan syvän huolensa köyhyyttä lisäävästä politiikasta
Talouspolitiikan arviointineuvosto on valtioneuvoston asetuksella 2014 perustettu asiantuntijakokoonpano, joka arvioi Suomen talouden tilaa ja Suomessa harjoitettua talouspolitiikkaa tieteellisesti ja riippumattomasti. Neuvosto toimii Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä.