Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut parantamaan koulutetun sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuutta ja lisäämään alojen veto- ja pitovoimaa, minkä saavuttamiselle aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen olisi päinvastainen teko.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaisi entisestään näiden alojen työvoimapulaa ja vaikeuttaisi kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisten palveluiden järjestämistä.
Kunta- ja hyvinvointialoilla säädellyt ammattitehtävät ja niiden kelpoisuusehdot edellyttävät tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta. Viime vuosina on lisätty julkisen sektorin henkilöstömitoituksia ja kelpoisuusehtoja tarkentavaa lainsäädäntöä, mikä lisää tutkintojen suorittamisen tarvetta aloilla. Aikuiskoulutustukea käytetään eniten juuri sote-, opetus- ja kasvatusaloilla, joissa osaamisen kehittämisen tarve on suurinta.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on ristiriidassa myös hallitusohjelmaan kirjattujen työelämään liittyvien tasa-arvotavoitteiden kanssa, sillä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee enemmän naisia kuin miehiä. Työvoiman saatavuuteen vastaamiseksi ovat erilaiset taloudelliset tuet tärkeä väline hankkia uutta osaamista matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla työskenteleville. Tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuen työllisyys- ja ansiovaikutukset ovat suurimpia sosiaali- ja terveysalalla. SOSTE painottaa, että esityksen vaikutusarvioinneissa ei ole tuotu esille sitä, mikä vaikutus tuen lakkauttamisella olisi pätevyysehdot täyttävän henkilöstön saatavuuteen eri toimialoilla eikä tuen lakkauttamisen vaikutuksia eri ammattialojen mahdollisuuteen nostaa omaa osaamis- ja koulutustasoaan työuran aikana.
Vuorotteluvapaata käytetään myös eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatus- ja koulutusalalla. Vapaata hyödynnetään mm. osaamisen kehittämiseen, hengähdystaukona kuormittavasta työstä tai esimerkiksi yksityiselämässä olevan läsnäoloa vaativan tilanteiden hoitamiseksi.
Vuorotteluvapaan toinen tärkeä elementti on sen työttömiä työnhakijoita työllistävä vaikutus. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan vuorotteluvapaan sijaisuus oli lyhyen aikavälin työllistymisvaikutuksiltaan paras työvoimapoliittinen aktiivipalvelu vuonna 2018. Noin 64 prosenttia vuorotteluvapaan sijaisista oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille kolme kuukautta sijaisuuden jälkeen. Lukema kohosi 67 prosenttiin, kun sijaisuudesta oli kulunut puoli vuotta. Vuorotteluvapaan käyttö on vähentynyt viime vuosina. Ensisijainen syy oletetusti on vapaan myöntämisen ehtojen kiristyminen ja työnantajien haluttomuus myöntää vuorotteluvapaata. Ehtojen tiukennusten jälkeen vuorotteluvapaalle jääneistä valtaosa on ollut yli 50-vuotiaita. SOSTE näkee, että työssäjaksaminen on työurien pidentämisen osalta keskeistä. Vuorotteluvapaa on mahdollistanut monelle palkatulle sijaiselle polun työelämään. Järjestelmää tulisikin kehittää sen lakkauttamisen sijaan.
