SOSTE oli kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa torstaina 26.10. valtion vuoden 2024 talousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Teemana oli sosiaaliturvan muutosten vaikutukset ja hoitoon pääsy.
Lausunnossaan SOSTEn toi esille huolensa sosiaaliturvaan tehtävien leikkausten yhteisvaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Pienituloisuus tulee kasvamaan ja leikkaukset köyhdyttävät erityisesti kaikista pienituloisimpia. Tuloerot kasvavat.
”On kohtuutonta, että säästöjä haetaan leikkaamalla eniten kaikista köyhimpien toimeentulosta. Samoille ihmisille kohdistuvista suurista sosiaaliturvan leikkauksista tulee luopua”, painottaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Toimeentulotuen tarve lisääntyy
Ehdotetut sosiaaliturvanleikkaukset lisäävät ihmisten tarvetta turvautua pitkäaikaisesti viimesijaiseksi etuudeksi tarkoitettuun toimeentulotukeen. STM:n arviossa toimeentulotuen menojen arvioidaan kasvavan 25–30 prosenttia.
”Tämä on suuri lisäys ja täysin vastoin hallituksen omaa tavoitetta puolittaa toimeentulotukea tarvitsevien määrä”, huomauttaa Järvinen.
Toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen etuus ja sen varaan joutuminen tarkoittaa ihmisille jatkuvaa asioimista etuusbyrokratian kanssa raportoiden tuloistaan ja menoistaan. Toimeentulotuelta on myös heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä.
Myös sairastamisen hinnan nousu osuu pienituloisiin
Ensi vuoden alussa myös asiakasmaksuja ja lääkkeiden omavastuuosuuksia korotetaan ja nämä muutokset koskettavat samoja pienituloisia ihmisiä.
Sosiaaliturvaleikkausten rinnalla hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Köyhyyden ja toimeentulotuen tarpeen lisääminen samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluita heikennetään, on huolestuttava yhtälö.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on vakavia ongelmia
SOSTE pitää tärkeänä tavoitetta parantaa terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja purkaa hoitojonoja. Kela-korvausten nosto ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Korvausten jälkeenkin taksat ovat pienituloisille korkeat. Jos pienituloiset eivät hakeudu yksityisille lääkärikäynneille aiempaa useammin, voi perustellusti kysyä, toimivatko korotukset toivotulla tavalla vai helpottavatko ne vain entisestään paremmin toimeentulevia asiakkaita.
SOSTE esitti, että hoitojonojen purkamiseen on osoitettava hallituksen esittämän Kela-korvausmallin lisäksi erityisesti perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseksi 200 miljoonaa euroa.
Myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saavutettavuuteen tulee panostaa. Hallitusohjelmassa mainittu laajempi suunnitelma perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta tulee toteuttaa pikaisesti.