Kun kohderyhmä tavoitetaan hyvin, toiminta voi tyypillisesti olla esimerkiksi ryhmätoimintaa, jossa osallistujat tavataan useamman kerran ja heidät tiedetään. Tiedonkeruun voi parhaimmillaan toteuttaa toiminnan alussa, lopussa ja mahdollisesti toiminnan päättymisen jälkeen. Tiedonkeruussa voi hyödyntää myös eri menetelmiä. Arviointitarkastelussa tavoitteen toteutumista voidaan useimmiten selvittää tarvittaessa tarkastikin.
Koska palikat tuloksellisuuden arviointiin tasolla yksi on periaatteessa olemassa, on tärkeä huolehtia, että:
- tavoite on selkeä
- kerää tarvittavaa tietoa, muttei tarpeetonta
- tavoitteet ja tulokset ovat linjassa
Kuvitteellinen esimerkki:
Tarve ja päämäärä: Nuorten mielenterveyden ongelmat sekä sen syyt, seuraukset ja laajuus on tunnistettu. Muun muassa huono itsetunto on todettu yhdeksi mielenterveyttä heikentäväksi tekijäksi. Järjestön x toiminnan tarkoituksena on tehdä töitä nuorten mielenterveyden tukemiseksi tarjoamalla erilaisia palveluita. Järjestön x toiminnan päämääränä on nuorten mielenterveyden vahvistuminen. Kuvitteellinen esimerkki rakentuu ajatukseen, että järjestö pilotoi uutta vertaisryhmätoiminnan mallia puolen vuoden ajan.
Tavoite: Osallistuneista nuorista 70 % kokee itsetuntonsa parantuneen vähintään viidellä eri arvioitavalla osa-alueella kuuden kuukauden kuluttua.
Kohderyhmä: Kohderyhmänä on nuoret, jotka ovat mukana Järjestön x järjestämässä ryhmässä. Yhteensä 50 nuorta ikähaitarilla 16–18 vuotta.
Toiminta: Itsetunnon vahvistamiseen keskittyvät tapaamiset: 10 tapaamista/ryhmä, 6 kk ajan. Yhteensä 5 ryhmää (10 osallistujaa/ryhmä). Yhteensä 50 tapaamiskertaa.
Tulos: Mukana olevat nuoret täyttivät ensimmäisen ja viimeisen tapaamisen päätteeksi itsetuntoa kartoittavan 10 väittämää sisältävän kyselyn, joka on kansainvälisesti yleisesti käytössä ja hyväksi havaittu. Lisäksi annettiin mahdollisuus vastata, mitä he pitivät vertaisryhmässä hyvänä ja mitä pitäisi tehdä toisin. Koska kysely täytettiin viimeisen tapaamiseen päätteeksi, kaikki lopussa mukana olevat 45 nuorta vastasivat kyselyyn viiden nuoren jättäydyttyä pois prosessin aikana.
- 27 nuorta (60 %) koki itsetuntonsa parantuneen vähintään viidellä eri osa-alueella. He mm. kokivat itsellään olevan esimerkiksi….
- 9 nuorta (20 %) koki itsetuntonsa parantuneen kahdella eri osa-alueella. Eniten parannusta tapahtui…
- 5 nuorta (11 %) ei kokenut muutosta itsetunnossaan…
- 4 nuorta (9 %) koki itsetuntonsa heikentyneen toiminnan aikana.
Avovastauksissa nuoret pitivät hyvänä… ja toisin ehdottivat tehtäväksi….
Tavoite siitä, että 70 % mukana olevista nuorista itsetunto paranee vähintään viidellä arvioitavalla osa-alueella, ei täyttynyt. Tulosten mukaan vertaisryhmätoimintamallia voidaan kuitenkin pitää tuloksellisena. Puoli vuotta aktiivista itsetuntotyöskentelyä on ollut monelle mukana olevalle hyödyllinen. Jatkossa huomioidaan nuoren ehdotukset mallin kehittämiseksi, kuten esimerkiksi… Lisäksi tulokset viestivät myös nuorten muista tarpeista, johon nyt kehitetty malli ei pystynyt antamaan ratkaisua ja niihin luodaan toisia ratkaisuja.
Julkaistu 31.10.2023