SOSTE oli kuultavana eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa tiistaina 24.10. valtion vuoden 2024 talousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Lausunnossaan SOSTEn toi esille vakavan huolen sosiaaliturvaan tehtävien leikkausten yhteisvaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
”Sosiaaliturvaan esitetyt leikkaukset kasaantuvat samoille ihmisille lisäten köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Päätökset on tehtävä huolelliseen kokonaisarvioon perustuen ja peruttava kohtuuttomat leikkaukset”, korostaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Ensi vuoden alussa sosiaaliturvaleikkausten lisäksi asiakasmaksuja ja lääkkeiden omavastuuosuuksia korotetaan ja nämä muutokset koskettavat samoja pienituloisia ihmisiä.
Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus on varmistettava hoitoon ja hoivaan pääsyn turvaamiseksi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on vakavia ongelmia, joita sote-rakenneuudistus ei ole ratkaissut. Maaliskuussa 2023 kiireettömistä lääkärin avosairaanhoidon käynneistä vain 60 prosenttia toteutui uuden hoitotakuulain puitteissa eli kahdessa viikossa hoidon tarpeen arvioinnista.
SOSTE korostaa, että hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen pääsyn ongelmiin täytyy löytyä pysyvät ratkaisut. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta hyvinvointialueille.
”Lisäksi painopistettä on siirrettävä ennakoivaan ja ehkäisevään työhön riittävillä ohjauskeinoilla, kuten kasvattamalla hyte-kertoimen painoarvoa nykyisestä. On myös harkittava, voidaanko hyvinvointialueille antaa lisäaikaa toiminnan sopeuttamiseen ja alijäämän kattamiseen perustason palveluiden kehittämiseksi ja hoitoketjujen järkeistämiseksi”, painottaa Kiukas.
Sote-järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava
Sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Järjestöt vahvistavat kansalaisten mielenterveyttä, ehkäisevät päihdeongelmia ja auttavat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten lapsia, nuoria, vanhuksia, vammaisia ja maahanmuuttajia. Tätä auttamis- ja vertaistoimintaa ei julkinen tai yksityinen sektori pääsääntöisesti tarjoa.
Järjestöjen rooli pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on tunnistettu hyvin. Samaan aikaan kuitenkin esitetään järjestöjen toimintaa supistavia massiivisia valtionavustusleikkauksia, jotka astuisivat voimaan vuonna 2027.
”Avustustasoa esitetään leikattavaksi 100 miljoonalla eurolla eli 25 prosentilla. Joka neljäs euro otettaisiin toiminnasta pois. Se olisi katastrofaalinen isku järjestöjen perustyölle ja ihmisten avun saannille. Siksi leikkaukset on peruttava”, vaatii Kiukas.
Veropohjaa on vahvistettava erityisesti haitta- ja valmisteveroja kiristämällä
SOSTE on samaa mieltä siitä, että valtion taloutta on tärkeä tasapainottaa. Valtion verotulojen kasvattamiseksi SOSTE suosisi haitta- ja valmisteverojen kiristämistä.
Alkoholi- ja tupakkaverotuksen kiristämistä pitää jatkaa koko hallituskauden ja olutveron alennus perua, koska siihen ei ole kansanterveydellisiä perusteita. Kaikkien alkoholituotteiden verotusta pitää kiristää.
”SOSTE on myös jo pitkään esittänyt uuden terveysperusteisen valmisteveron käyttöönottoa, joka edistäisi kansanterveyttä, kannustaisi ihmisiä terveellisempiin ruokavalintoihin ja samalla hillitsisi sote-kustannuksia”, muistuttaa Kiukas.
SOSTE myös esittää, että jos sosiaalietuuksien indeksijäädytykset toteutetaan, olisi oikeudenmukaista, että samalla luovutaan myös ansioverotulojen indeksitarkistuksista. Ansiotulojen indeksitarkastuksen jäädyttämisellä esimerkiksi kertaluonteisesti olisi myös selvä valtiontaloutta vahvistava vaikutus.