Kehittyneiden syöpähoitojen ansiosta moni työikäinen syöpään sairastunut sekä pystyy että haluaa palata työelämään sairastumisen jälkeen. Vaikka työssä jatkaminen ja jaksaminen on mahdollista, työkyvyn tukea ja kuntoutukseen pääsyä on Suomessa kehitettävä.
Pirstaloituneissa sote-palveluissa yksilön elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen on usein haasteellista. Palvelut eivät aina tavoita sairastunutta. Toimiva moniammatillinen yhteistyö hyödyttää yksilöllisiä tilanteita ja tarjoaa kuntoutumisen sekä työkyvyn arvioinnin keinoja.
“Syöpähoidot olivat itsessään todella rankat. Sen päälle ei ole voimia selvittää tukiasioita tai taistella saadakseen kuntoutusta. Selkeä kopin ottaminen hoitojen päätyttyä olisi ollut itselleni tarpeellinen. Nyt koin jääväni tyhjän päälle erikoissairaanhoidon loputtua.”
Syöpä ja työelämä -kyselyn vastaaja 2023
Ihannemalli työelämään palaamiseen
Työelämään paluuta on hyvä pohtia oman jaksamisen näkökulmasta, sillä kuntoutuminen voi viedä oman aikansa. Kaikilla paluu entiseen työelämään ei haitta- tai myöhäishaittojen takia ole realistista, jolloin on mietittävä uusia vaihtoehtoja. Sairastuminen voi tarkoittaa pidempää poissaoloa työelämästä sekä joustoja työajassa tai työnkuvassa. Moni kokee osa-aikatyön keventävän työn aiheuttamaa rasitusta ja edistävän jaksamista.
Sairastuneet ovat nostaneet esille, että arkielämään paluun suunnittelu olisi järkevää aloittaa heti diagnoosin jälkeen. Byrokratiaviidakossa voi kulua aikaa, joten prosessiin on hyvä ennakoida ja varata riittävästi aikaa.
Yhteistyö erikoissairaanhoidon, työterveyden, terveyskeskuksen sekä työpaikan välillä on ensiarvoista: sairastunut tulisi pitää keskiössä. Samalla on ratkaistava työkyvyttömien työttömien hankala tilanne: heille tulisi löytää muu ratkaisu kuin asiakkuus TE-palveluissa työkyvyttöminä.
Todennettua tietoa työelämään paluusta ja kuntoutuksesta
Järjestöt täydentävät julkisia palveluita ja tarjoavat erityisosaamista. Järjestöt toimivat myös sanansaattajina sairastuneiden ja heitä kohtaavien ammattilaisten välillä. Järjestöt tarjoavat lisäksi todennettua tietoa sairastuneiden haasteista ja toiveista. Suomen Syöpäpotilaat ry kartoitti keväällä 2023 Syöpä ja työelämä -kyselyllä työikäisten syöpään sairastuneiden työelämän tilanteita:
- Vastaajista valtaosa palasi vuoden sisällä takaisin työelämään.
- 60 % oli koko syöpähoitojen ajan sairauslomalla.
- Osasairauspäivärahaa hyödynsi reilu 60 %.
- Moni sai apua työkokeilusta tai kuntoutustuesta.
- Vastaajista 80 % oli sairastuessaan kokoaikaisessa työssä, kyselyn aikaan enää vajaa 60 %.
Kolmanneksen kanssa keskusteltiin terveydenhuollossa kuntoutustarpeesta tai työkyvyn arvioinnista. Psykososiaalista tukea tarjottiin yli puolelle, mutta kuntoutussuunnitelma tehtiin vain neljäsosalle vastanneista. Vajaa 30 % hakeutui diagnoosin jälkeen kuntoutukseen, vaikka yli 90 % kertoi syövän tai syöpähoitojen vaikuttaneen fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn. Puolet vastaajista hyödynsi Syöpäjärjestöjen palveluita. Neljännes vastanneista kertoi saaneensa tarvittavaa tukea omaan jaksamiseensa järjestöistä.
Syöpä vaikuttaa toimeentuloon
Syöpä vaikuttaa myös toimeentuloon: vajaalla 70 %:lla tulot laskivat. Vajaa 70 % kertoi käyttäneensä omia säästöjään, ja reilu neljännes lainasi rahaa läheisiltä. Neljännes hyödynsi Syöpäjärjestöjen taloudellisia avustuksia. Vajaa 8 % kertoi saaneensa toimeentulotukea. Lisäksi yksi viidestä hyödynsi syöpävakuutusta, asuntolainan lyhennysvapaata, vaihtoi lomapäiviä rahaksi, myi omaisuutta tai turvautui puolison toimeentuloon.
Kyselyn vastaajat ovat kuvanneet tilanteitaan seuraavasti:
“Syöpä vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti työkykyyn, että kevennystä voidaan tarvita vielä pitkänkin ajan päästä.”
“Sairausloman ja työn yhdistäminen pitää pystyä räätälöimään yksilöllisesti. Toipuminen viivästyy, jos ei voi levätä riittävästi. Toisaalta työtä pitäisi saada tehdä, kun oma jaksaminen sen antaa myöten.”
“Jos potilas saisi tukea heti, kun toiminta- ja työkyky huononee eli diagnoosin hetkellä, olisi todennäköisempää jaksaa työelämässä, sen sijaan, että odotetaan oireiden kroonistumista.”
Kyselyyn vastasi 796 työikäistä syöpään sairastunutta, heistä yli 90 % oli naisia. Tulokset jakautuivat kaikille hyvinvointialueille. Koulutustaustassa korostui alempi tai ylempi korkeakoulututkinto (53 %), seuraavaksi eniten vastauksia tuli toisen asteen tutkinnon suorittaneilta (42 %)
Lue lisää
Tutustu tuloksiin Suomen Syöpäpotilaiden sivulla tai koosteena tiedotteesta. Lisätietoa työikäisille syöpään sairastuneille ja heitä kohtaaville ammattilaisille löydät Syopajatyo.fi-sivustolta.
Syöpä ja työelämä -kyselyn tuloksista keskusteltiin Kelan ja SOSTEn jäsenjärjestöjen välisessä tapaamisessa viime kesäkuussa.
Emma Andersson
vaikuttamistyön erityisasiantuntija
Suomen Syöpäpotilaat ry
emma.andersson@syopapotilaat.fi