Hyvinvointialueiden sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät kertovat tuoreen Sosiaalibarometrin 2023 avoimissa vastauksissa hyvinvointialueiden toimintaan liittyvistä muutostoiveistaan, huolenaiheistaan ja myös onnistumisista. Heidän näkemyksistään hahmottuu, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia hyvinvointialueiden toimintaan liittyy.
Haasteita ja mahdollisuuksia
- Resurssiongelmat: Suurin huolenaihe on hyvinvointialueiden riittämättömät resurssit. Sekä sote-johtajat että sosiaalityöntekijät toivoivat lisää rahoitusta ja huomauttavat henkilöstömitoituksen ongelmista, jotka vaikeuttavat pätevän henkilöstön rekrytointia ja johtavat kalliisiin ostopalveluihin.
- Lainsäädäntö: Lainsäädäntöön liittyvät näkemykset vaihtelevat vastaajien keskuudessa. Jotkut toivovat vähemmän sääntelyä toiminnan sujuvoittamiseksi, kun taas toiset haluaisivat vahvempaa lainsäädännöllistä ohjausta integraation ja alueiden välisten erojen poistamiseksi.
- Asiakas- ja potilastiedot: Tietojärjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulun nopeuttaminen nähdään tärkeinä. Asiakas- ja potilastietojen omistajuus ei saisi olla esteenä tietojen käytölle eri järjestelmissä.
- Henkilöstöpula: Suuri huoli liittyi henkilöstöpulaan, ja miten se vaikuttaa palveluihin. Henkilöstöpulan seurauksena työmäärä kasvaa, työolot heikkenevät ja palveluiden laatu kärsii.
- Johtamisen ja organisaation ongelmat: Johtamisongelmat ja organisaation toiminnan sekavuus huolestuttivat vastaajia. Johtamisen ja organisaation muutokset sekä epäselvyys vaikuttivat negatiivisesti työoloihin ja toiminnan sujuvuuteen.
- Onnistumiset: Vastaajat mainitsivat myös onnistumisia. Niitä ovat esimerkiksi uudenlaisen yhteistyön alkaminen, palveluiden jatkuvuus siirtymän aikana, parannukset palkka- ja työsuhdeasioissa sekä alueellisen yhteistyön ensiaskeleet.
Uudet organisaatiot kovan paikan edessä
Toimintaa on uudistettava pakon edessä samalla, kun palvelutarpeet kasvavat ja resurssit supistuvat.
Rajun muutoksen jälkeen organisaatio voi valua helposti kuolemanlaaksoon, jossa muutosvastarinta on arjen valtavirtaa.
On tärkeää, että he, jotka näkevät muutoksissa mahdollisuuksia, löytävät toisensa ja verkottuvat, sillä he auttavat kääntämään katseen tulevaisuuteen ja luovat muutokselle uutta merkitystä. Uskon, että hyvinvointialueiden johto verkottuu tässä tilanteessa vahvasti.
Mielenkiintoista on, että kuntayhtymätaustaisilla alueilla sote-tulevaisuus nähdään valoisampana kuin muilla alueilla. Tämä mielikuva syntyi myös SOSTEn, alueiden järjestöjen ja Järjestöjen sote-muutostuen järjestämällä hyvinvointialuekiertueella, kun vierailimme kevään ja kesän aikana kaikilla hyvinvointialueilla ja sote-palveluista vastaavassa Helsingissä. Vaikka haasteet ovat kaikilla alueilla isossa kuvassa samat, käytännön kokemus näyttää luovan uskoa siihen, että palveluja on mahdollista sovittaa yhteen uutta luovalla tavalla. Toisaalta sirpalepohjaisten hyvinvointialueiden käytössä on myös poikkeuksellinen keskinäinen vertaistuki ja vertaisoppimisen mahdollisuus, sillä kohtalotovereita löytyy.
Kohti uutta luovaa palvelujen yhteensovittamista
Hyvinvointialueiden toiminta alkaa olla ylätasolla organisoitunutta, ja muutos etenee keskijohdon sitoutumisen kautta koko organisaatioon. Nyt olisi tilausta uutta luovalle uudistamisinnolle, sillä työn alle tulevat vihdoinkin palvelusisällöt ja toimintatavat.
Lue lisää
- SOSTEn uutinen 9.10.2023: Sosiaalibarometri 2023: Sote-uudistuksen suurimmat lupaukset kaatumassa henkilöstöpulaan ja henkilöstön ahdinkoon
- Sosiaalibarometri 2023