SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
”Suomessa kohtuullinen toimeentulo kuuluu kaikille. Ketään ei saa jättää ilman turvaa ja huolenpitoa. Nyt esitettyjen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille. Näin leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja voivat aiheuttaa ja vahvistaa ylisukupolvisia ja vakavia ongelmia. Leikkauksia tulee kohtuullistaa ja harkita niiden korvaamista esimerkiksi perumalla suunniteltuja hyvätuloisten verohelpotuksia”, toteaa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta.
Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavalla henkilöllä kuukausitulojen reaalinen pudotus ensi vuonna on 168 euroa. Asumismenojen jälkeen hänellä jää käytettäväksi 588 euroa eli 138 euroa vähemmän kuukaudessa kuin nyt. Jyväskylässä vastaavassa tilanteessa olevalla työttömällä tulojen reaalinen muutos on 189 euroa. Asumismenojen jälkeen hänellä jää käytettäväksi 623 euroa eli 162 euroa vähemmän kuin nyt. Peruspäivärahaa saavalla tulot pysyvät lähes ennallaan, koska toimeentulotuki paikkaa toimeentuloa, eikä toimeentulotukeen kohdistu indeksijäädytyksiä. Reaalitulot kasvavat Helsingissä 3 euroa ja Jyväskylässä 7 euroa.
Helsingissä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavalla pariskunnalla, joista toinen on osa-aikatyössä ja joilla on kaksi lasta, tulojen reaalimuutos on 433 euroa. Asumiskulujen jälkeen heidän käytettävissä olevat tulonsa laskevat 362 euroa kuukaudessa, Jyväskylässä vastaavat luvut ovat 360 euroa ja 291 euroa.
Pienipalkkaisella Helsingissä yksin asuvalla henkilöllä reaalitulot vähenevät 204 eurolla kuussa. Asumiskulujen jälkeen hänellä jää käyttöön 169 euroa vähemmän kuussa. Jyväskylässä vastaavassa tilanteessa asumismenojen jälkeen käyttöön jää 142 euroa vähemmän.
”Kun sosiaaliturvaa leikataan, suurimpina kärsijöinä ovat lapset, jotka elävät köyhissä perheissä. Lapsena koettu köyhyys näkyy myöhemmin elämässä isoina vaikutuksina, mielenterveys- ja muina ongelmina, koulutustasossa ja työllistymisen vaikeuksina. Näennäiset säästöt nyt merkitsevät isoja kuluja myöhemmin, sanoo SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja Riitta Särkelä.
Laskelmissa on huomioitu hallitusohjelmassa linjatut indeksijäädytykset, työttömyysturvan porrastus, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto, suurin osa asumistuen leikkauksista sekä lapsilisien korotukset. Näiden lisäksi sosiaaliturvaan on tulossa myös muita leikkauksia, jotka heikentävät pienituloisten toimeentuloa ja lisäävät köyhyyttä entisestään. Tällaisia leikkauksia ovat esimerkiksi työttömyysturvan omavastuuajan ja työssäoloehdon pidennys, toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen tiukennus sekä asumistuen varallisuusraja ja omistusasujien rajaaminen tuen ulkopuolelle.
”Sosiaaliturva on ollut pitkään yksi niistä peruspilareista, jotka ovat pitäneet huolta siitä, että kukaan ei joudu elämään täysin vailla turvaa ja mahdollisuutta parempaan elämään. SOSTE on tuonut jo aiemmin esille, että nykyiselläänkin perusturvan taso on liian matala eli tosiasiassa sitä pitäisi korottaa, ei leikata. Köyhimpien toimeentulon heikentäminen ei ole ainoastaan moraalisesti väärin, vaan se on myös lyhytnäköistä”, vetoaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Mikrosimulointilaskelmat on tilattu yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa, ja ne on tehnyt valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen.
Päivitys 14.11.2023: SOSTE on tarkentanut laskelmiaan, lue 14.11.2023 julkaisemamme uutinen: SOSTE selvitti hallituksen leikkausten vaikutukset maakunnittain – Lähes 17 000 uutta alaikäistä tippuu köyhyysrajan alle