Toimeentulotukeen esitetyt muutokset osuisivat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin lisäten köyhyyttä ja toimeentulovaikeuksia. Tämä ei voi olla lainsäädännön tarkoitus.
”Muutokset lisäävät lisäksi painetta hyvinvointialueiden täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen ja ihmisten pallottelua kahden luukun välillä. Myös sosiaalisten ongelmien hoidosta johtuvat kulut kasvavat”, summaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
”Ylipäätään sosiaaliturvaan tehtävien leikkausten kumuloituvia vaikutuksia pitäisi arvioida ja luopua samoille ihmisille kohdistuvista kohtuuttomista leikkauksista. Tämä ongelma leimaa kaikkia hallituksen esittämiä leikkauksia”, Järvinen jatkaa.
Esitys rajaa harkinnan käyttämistä asumismenojen huomioimisessa
Toimeentulotukeen kuuluu keskeisesti tarpeenmukaisen harkinnan käyttäminen. Nyt laadittu esitys rajaa harkinnan käyttämistä asumismenojen huomioimisessa. Jatkossa Kelan etuuskäsittelijä voi hyväksyä vuokranormien ylittäviä kuluja vain laissa määritellyissä erityistilanteissa. Jos erityistarpeita ei ole, ei ole enää merkitystä, vaikka ihminen ei yrityksistään huolimatta löydä halvempaa asuntoa. Nyt Kela on voinut hyväksyä vuokran kokonaisuudessaan, jos hakija on osoittanut, että hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan edullisempaa asuntoa.
”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edullisille asunnoille on suuri kysyntä ja monesti edullisemman asunnon löytäminen on toimeentulotuen saajalle lähes mahdotonta. Erityisen vaikeassa asemassa ovat ihmiset, joilla on luottohäiriömerkintä”, kertoo Järvinen.
Jatkossa toimeentulotukea saavan henkilön, joka ei täytä laissa määriteltyjen erityistilanteiden kriteerejä, on löydettävä edullisempi asunto, tarvittaessa eri paikkakunnalta, tai turvauduttava täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen, tai jotenkin vain tultava toimeen pienentyneen tuen varassa.
Lapsiperheiden osalta erityistilanteen edellytys tulee useimmiten täyttymään ja heidän tilanteensa arvioidaan pysyvän muuttumattomana. Tämä on myönteistä. Myös muiden laissa lueteltujen erityisryhmien erityistarpeiden huomioiminen on kannatettavaa.
Työllisyyden edistämisen sijaan seurauksena leikkauksia toimeentuloon
Esityksen arvioidaan vahvistavan työllisyyttä 1 200 uudella työllistyneellä. Vaikka tämä tavoite toteutuisi, koskee se vain pientä osaa toimeentulotukea saavista. Suurimmalle osalle kiristysten kohteena olevista ihmisistä seurauksena on vain leikkauksia toimeentuloon. Vuonna 2022 toimeentulotukea sai 400 455 henkilöä.
”Kun esitettyjen muutosten myötä toimeentulotukea saavien taloudellinen tilanne heikkenee ja ylivelkaantuminen ja häädöt voivat lisääntyvät, siirtyvät ihmiset yhä kauemmas työmarkkinoille palaamisesta. Ulosottoon joutuminen on suurimpia kannustinloukkujen aiheuttajia”, muistuttaa Järvinen.
Viimesijaiseen toimeentulotukeen tehtävät muutokset väistämättä siirtävät ihmisiä enenevässä määrin myös ruoka-avun, järjestöjen vapaaehtoisen avun ja seurakuntien diakoniatyön varaan. Samaan aikaan hallitus kuitenkin suunnittelee järjestöjen toimintaa supistavia massiivisia valtionavustusleikkauksia, jotka astuisivat voimaan vuonna 2027.
”Tässäkin kohtaa oli järkevä katsoa esitysten kokonaisvaikutuksia”.