Eurooppalaisen potilaspolitiikan tueksi potilasjärjestöjen näkemyksiä
Euroopan potilasfoorumin (European Patient Forumin, EPF) yksi keskeinen kiinnostuksen kohde tällä hetkellä on terveydenhuollon digitalisaatio. Olen ilokseni päässyt SOSTEn edustajana mukaan foorumin työryhmään, jossa asiasta opitaan ja kehitetään potilasjärjestöjen näkemyksiä eurooppalaisen potilaspolitiikan tueksi.
• Lue lisää: EPF, Working group on digital health
Eurooppalaisesta perspektiivistä katsottuna ainakin syöpäpotilasjärjestöllä on Suomessa luottava suhde viranomaisiin erilaisten rekistereiden ylläpitäjänä ja käsitys potilaille tuotavan lääketieteellisen tutkimuksen korkeasta tasosta. Ja hyvä näin. Uskon, että nämä käsitykset heijastavat todellisuutta.
Sain osallistua maaliskuussa Lissabonissa koulutukseen siitä, mitä tekoäly terveydenhuollossa merkitsee. Koulutus toteutui EPF:n lanseeraaman ”Data Saves Lives” -hankkeen puitteissa. Keskeisin oppi oli, että potilaat ovat täysin ulkona tekoälyn tuomisesta terveydenhuoltoon. Muutos tapahtuu teknologian ehdoilla, korkeintaan ammattihenkilöitä kuullen. Potilasnäkökulman saaminen mukaan on ihan alkutekijöissään. Terveydenhuollossa käytettävän tekoälyn algorytmien läpinäkyvyys ja laatu jäävät arvoitukseksi potilaille ja koko kansalaisyhteiskunnalle.
Tekoälyä tarvitaan tukemaan terveydenhuoltoa
Kriittisyydestä huolimatta on selvää, että tekoälyn tuki terveydenhuollossa on välttämätöntä. Sitä tarvitaan järjestelmien tehokkuuden parantamiseen vanhenevassa Euroopassa, kuten myös yhä tarkempaan yksilölliseen diagnostiikkaan ja hoitovaihtoehtojen valintoihin. Sen mahdollisuudet tukea terveyden ylläpitämistä ovat suuret.
Riskit ja ylipäänsä eettiset kysymykset, jotka huomioivat myös terveysteknologioiden edistymisen sosiaaliset vaikutukset, tuppaavat jäädä teknisen kehityksen jalkoihin. Usein kuulee sanottavan, että näinhän se aina maailmassa on, kun uutta teknologiaa luodaan. Julkisen ja kansalaisille yhdenvertaiseksi tarkoitetun terveydenhuollon näkökulmasta yhteisöllisiä vaikutuksia ei soisi ohitettavan kuitenkaan näin kevyesti.
Moni sosiaali- ja terveysalan järjestö on asiaan herännytkin, myös Suomen Syöpäpotilaat, joka järjestää digikaveri-toimintaa yhteistyössä Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kanssa, jotta edes asiointi terveydenhuollon kanssa olisi yhdenvertaisesti mahdollista erilaisille ihmisille.
Tekoälyn vaikutuksista terveydenhuollon henkilöstön työhön saavat maallikot kuulla yleensä siinä vaiheessa, kun otetaan käyttöön uusia järjestelmiä ja niistä aiheutuu viiveitä potilaiden hoitoon. Ulkopuolelta on mahdotonta arvioida, mikä on tällöin muutosvastarintaa ja mikä sitä, että on hankittu huonoja järjestelmiä.
Epäilemättä asioimme tulevaisuudessa vastaanotoillakin yhä enemmän koneiden kanssa, siksi tulisi osata kysyä, miten hyviä ne ovat. Ja myös miettiä sitä, missä edelleen tarvitaan ihminen paikalle.
Lue lisää tekoälystä ja terveydenhuollosta Suomessa
• Lääkärilehti 30.5.2022: Tekoälyn pullonkaulat
• THL 26.4.2022: Tekoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan yhtenäisiä käytäntöjä
EU:n materiaaleja
• European Parliament June 2022: Artificial intelligence in healthcare Applications, risks, and ethical and societal impacts (pdf)
• European Comission 21.4.2022: Proposal for a Regulation laying down harmonised rules on artificial intelligence
Minna Anttonen
toiminnanjohtaja
Suomen Syöpäpotilaat ry
SOSTEn edustaja EFP:n Working group on digital health -työryhmässä
minna.anttonen@syopapotilaat.fi