Hyvinvointi­alue­päättäjä toivoo järjestöiltä vaikutta­mista ja tietoa ihmisten arjesta

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula nojaa päätään käteensä ja katsoo kameraan.

Etusivu / Uutiset / Hyvinvointi­alue­päättäjä toivoo järjestöiltä vaikutta­mista ja tietoa ihmisten arjesta

Aktiivinen vaikuttaminen ja tieto siitä, mitä asukkaille kuuluu. Ne ovat järjestöjen tärkeimmät tuomiset hyvinvointialueelle, katsoo Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk).

”Mikä on ihmisten kokemus arjestaan ja minkä pitäisi muuttua, että ihmisten hyvä elämä onnistuisi paremmin sekä maaseudulla että kaupungissa?” Aula tarkentaa.

Aluehallituksen puheenjohtajan tehtävän lisäksi Aula on kaupunginvaltuutettu noin 6 000 asukkaan Viitasaarella ja entinen kansanedustaja. Pitkän poliittisen uran lisäksi Aulalla on mittava kokemus järjestömaailmasta.

Parhaillaan Aula on mukana esimerkiksi viitasaarelaisessa kyläseurassa ja paikallista musiikkifestivaalia järjestävässä yhdistyksessä. Moni muistanee Aulan myös Väestöliiton hallituksen puheenjohtajan tehtävästä, jota hän hoiti vuosina 2014–2022.

Järjestöjen kriitikon ja kumppanin rooli muistettava rahoituksessa

Aulalle itselleen merkityksellisintä järjestöissä on niiden tekemä vaikuttamistyö ja järjestöjen tapa tuoda ihmisiä yhteen.

”Esimerkiksi kyläseura luo kohtaamisen paikkoja ihmisille ja vaikuttaa kylän asioihin.”

Aula katsookin, että järjestöjen kuuluisi olla ennen muuta julkisen vallan toimien arvioitsijoita ja kumppaneita eikä sen alihankkijoita, vaikka erityisesti palvelutuotannossa ne tätä roolia toki lähestyvätkin.

”Järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan päätehtävä on vaikuttaa ja vahvistaa ihmisten yhteisöjä, ei vain täydentää julkisia palveluja. Toivoisin, että järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksessa muistettaisiin tämä ydintehtävä”, Aula sanoo.

Hän nimeää vaikuttamisen tärkeäksi asiaksi myös Väestöliiton puheenjohtajuuskaudeltaan.

”Toimme väestöpolitiikan suomalaisen keskustelun agendalle. Nyt puhutaan syntyvyydestä, maahanmuutosta ja tunnistetaan haasteet, joita seuraa väen vähenemisestä”, Aula sanoo.

Hän katsoo, että vaikuttamistyöllä on ollut merkitystä myös siinä, että Suomessa keskustelu seksuaalioikeuksista, kuten vaikkapa raskaudenkeskeytyksistä, on pysynyt maltillisena ja ratkaisuhakuisena.

Kohti sote-uudistuksen mahdollisuuksia

Keski-Suomen hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden alussa, jolloin sille siirtyi vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Aulan mukaan tekemistä on vielä paljon, jotta kaikki yksityiskohdat saadaan mallilleen ja päästään käsiksi sote-uudistuksen tuomiin mahdollisuuksiin.

Uudistuksen mahdollisuudet liittyvät Aulan mukaan erityisesti peruspalvelujen kohentamiseen, digitaalisiin palveluihin sekä ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen.

Esimerkiksi lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut ovat Aulan mukaan olleet Keski-Suomessa heikolla tolalla eikä yksittäisen kunnan ole kannattanut rakentaa mittavia digipalveluita. Kun toimijana onkin 22 kunnasta koostuva hyvinvointialue, tilanne muuttuu.

”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseenkin on paljon paremmat mahdollisuudet, kun on olemassa maakunnan laajuinen toimija, joka voi verkostoida osaamista, tutkimus- ja kehitystyötä sekä järjestöjen tekemistä”, Aula sanoo.

Aula uskoo, että esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten mielenterveyspotilaita ja päihdeongelmien kanssa kamppailevia, voidaan tukea hyvinvointialueella aikaisempaa yhdenvertaisemmin ja paremmin.

MARIA KAISA AULA
Syntynyt
Tervolassa vuonna 1962
Koulutus
valtiotieteen lisensiaatti
Nykyisiä luottamustehtäviä
– Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja
– Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettu
– Viitasaaren kaupunginvaltuutettu
– Alli Paasikiven säätiön hallituksen jäsen
– Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) hallituksen jäsen
– Viitasaaren kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Harrastukset
Kuorolaulu, lehtien lukeminen, ajattelu ja sesongin mukainen liikunta

”Järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan päätehtävä on vaikuttaa ja vahvistaa ihmisten yhteisöjä, ei vain täydentää julkisia palveluja. Toivoisin, että järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksessa muistettaisiin tämä ydintehtävä.”

Juttu on julkaistu 26.4.2023 SOSTEtalk!-tapahtuman SOSTEtalks-lehdessä.
Teksti: Sirkku Aalto/SOSTE