Terveysuhkien torjunnassa tärkeintä on nopeus, yhteistyö ja terveysjärjestelmien toimivuus
Maailman terveysjärjestön (WHO) 76. yleiskokous 21.–30.5.2023 on parhaillaan koolla Genevessä. Mukana on myös Suomen ja SOSTEn edustajia, ja kokouksessa käsitellään muun muassa globaalin terveyshätätilannevalmiuden vahvistamista.
- Lue lisää: STM: Suomen valtuuskunnan asettaminen
- WHO:n 76. yleiskokousta voi seurata suorana WHO:n sivulta
Terveydenhuollossa on totuttu akuutteihin ja kroonisiin sairauksiin sekä tapaturmien hoitoon. Niihin kaikkiin pystytään pitkälti varautumaan, ja niihin on myös erilaisia ohjeistuksia, jotka ovat hioutuneet vuosien kuluessa.
Koronapandemia on kuitenkin ollut jotakin muuta, mihin on totuttu. Erityisen haastavaksi tilanteen teki pandemian globaali mittakaava. Pandemian oppeja on syytä analysoida perusteellisesti jokaisessa maassa ja yhteisillä kansainvälisillä foorumeilla. Hyvin nopeasti pandemian alkuvaiheessa kävi kuitenkin selväksi, että pandemian torjunnassa ja hoidossa nopeus, yhteistyö ja terveysjärjestelmien toimivuus ovat avainasemassa.
Pandemiasopimusta tarvitaan tukemaan pandemioihin varautumista
Maailman terveysjärjestö WHO valmistelee parhaillaan kansainvälistä pandemiasopimusta sekä muutoksia kansainväliseen terveyssäännöstöön (International Health Regulations, IHR). Kansainvälinen terveyssäännöstö eli IHR on rajat ylittäviä terveysuhkia koskeva sopimus, jossa neuvotellaan muutosehdotuksia eri artikloihin. IHR on edellisen kerran uudistettu 2005. Muutosten avulla pyritään päivittämään säännöstöä ja sen toimeenpanoa.
Molempien sopimusten tavoitteena on varautua ennalta maailmanlaajuisiin pandemioihin. Tavoitteena on, että tuleviin terveysuhkiin voitaisiin varautua paremmin. Suomen tavoitteena sopimusneuvotteluissa on, että sopimuksella parannetaan globaalia terveysturvallisuutta. Suomi kuitenkin korostaa valtioiden omaa vastuuta terveysturvallisuudesta ja siihen varautumisesta.
Sopimuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2024 toukokuussa.
- Lue lisää: STM: WHO:n pandemiasopimus
Jatkossakin varautumisen ensisijainen vastuu tulee olla valtioilla
Pandemiasopimuksen neuvottelut käynnistyivät helmikuussa 2022. Tämän vuoden helmikuussa valmistui ensimmäinen sopimusluonnos, johon tuli paljon muutosehdotuksia. Kesäkuussa on tarkoitus keskustella tarkemmin WHO:n jäsenmaiden näkemyksistä, jotka poikkeavat vielä tässä vaiheessa paljon toisistaan. Seuraavaksi etsitään yhteistä linjaa.
Suomen tavoitteena on, että kansainvälinen pandemiasopimus parantaisi aidosti globaalia terveysturvallisuutta. Sopimukseen ei voi sisältyä asioita, joista säädellään jo jossain muualla, kuten kansainvälisessä terveyssäännöstössä
Suomen näkemyksen mukaan valtioilla pitää olla edelleen vastuu omasta terveysturvallisuuteen liittyvästä varautumisestaan ja -valmiudestaan. Toimiva pandemiavarautuminen edellyttää kansallisesti kriisinkestävää terveysjärjestelmää ja toimivaa perusterveydenhuoltoa.
Järjestöjen monipuolista osaamista kannattaa hyödyntää myös poikkeusoloissa
Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt WHO:n pandemiasopimusneuvotteluista Suomessa kaksi sidosryhmätilaisuutta, joissa on käyty keskustelua muun muassa globaalista oikeudenmukaisuudesta, Suomen neuvottelutavoitteista sekä sidosryhmien osallisuudesta prosessissa. Mukana on ollut valtionhallinnon ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Toivottavasti järjestöjä kuullaan myös jatkossa, sillä järjestöt ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita myös koronapandemian hoidossa.
- Lue lisää: STM 26.4.2023: Sidosryhmiä kuultiin WHO:n pandemiasopimuksen neuvotteluista
Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja erilaiset muut turvallisuustoimet ovat tärkeitä ihmisten arjessa, mutta niiden merkitys korostuu entisestään poikkeusoloissa.
Järjestöjen rooli häiriötilanteisiin varautumisessa ja onnettomuuksien hallinnassa on tärkeä. Järjestöillä on osaamista ja kokemusta muun muassa vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja kriisipalvelujen tuottamisesta.
Järjestöjen roolia henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisessä on myös syytä korostaa. Järjestöt tukevat viranomaistyötä tarpeen mukaan hyvinkin ketterästi. Tämä osaaminen ja kokemus on hyvä tehdä näkyväksi ja saada käyttöön, kun varaudutaan mahdollisiin tuleviin kriiseihin ja pandemioihin.