Energiakriisin ja inflaation myötä nousevat elinkustannukset aiheuttavat huolta. Meille tarjoillaan monia säästövinkkejä, joiden avulla voi löytää pienempiä tai suurempia rahallisia säästöjä omasta arjesta.
Toimeentulotaistelu liittyy moneen elämän osa-alueeseen
Hyvää tarkoittavat vinkit eivät kuitenkaan enää auta, jos talous on jo pitkään ollut viritettynä äärimmilleen ja jaksaminenkin on koetuksella epävarman tulevaisuuden edessä. Jos kuluissa ei ole säästön varaa, voi joutua nipistämään omista perustarpeistaan ja tekemään valintaa ruuan, lääkkeiden, laskujen ja vuokranmaksun välillä.
Köyhyyden lisääntymisellä on yhteys myös esimerkiksi ylivelkaantumisen ja asunnottomuuden riskien lisääntymiseen. Nämä riskit eivät ole koskaan koskeneet kaikkia samanvertaisesti.
- Lue lisää: Sinauhasäätiö 11.11.2022: Lisääntyykö asunnottomuus, kun eläminen kallistuu?
Toimeentulotaistelu liittyy myös moneen elämän osa-alueeseen, kuten koulutukseen, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen, jotka parhaimmillaan suojaavat eriarvoistumiselta tai puuttuessaan lisäävät sitä.
Varmistamme, ettei kukaan jää hätänsä kanssa yksin
Me SOSTEn jäsenjärjestöissä kohtaamme ihmisiä, joiden oman talouden hallinta on ollut jo pitkään haasteellista. Elinkustannusten nousu on kärjistänyt tilannetta entisestään. Moni myös kokee, että vaikka kuinka yrittäisi hoitaa talouttaan, mikään ei auta. Tilanne vaatii resilienssiä eli kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Resilienssiä lisää esimerkiksi kokemus siitä, että oma taloudellinen tilanne on ennakoitavissa ja hallittavissa.
Myös me ammattilaiset voimme tuntea muuttuneessa tilanteessa epävarmuutta ja neuvottomuutta. Tarvitsemme uudenlaista osaamista ja uusia keinoja, jotka auttavat sekä ennakoimaan ja varautumaan tulevaan että sopeutumaan epävarmuuteen.
Kohtaaminen on järjestöjen neuvonta- ja auttamistyön ydintä. Moniammatillisella verkostoyhteistyöllä ja rinnalla kulkijuudella varmistamme, ettei kukaan jää hätänsä kanssa yksin. Ketään ei pidä pallotella palvelujärjestelmässä (digi)luukulta toiselle kuuntelemaan neuvoja siitä, miten häntä ei juuri täällä voida auttaa, mutta seuraavalla (digi)luukulla ehkä onnistuu.
Taloudellisen ahdingon syyt ovat myös yhteiskunnallisia
Nykyisen inflaation ja energiahintojen nousun syyt ovat maailman poliittisissa muutoksissa ja energiantuotannon murroksessa. Yksittäisellä ihmisellä ei ole mahdollisuutta ohjata muutoksien vaikutuksia yksin omalla talouskäyttäytymisellään. Siksi häntä ei voi jättää vastaamaan yksin seurauksista, etenkin jos seuraukset ovat kohtuuttomat.
Vaaditaan päättäjiltä toimia ja kohdennettuja resursseja
Kuluttajahintojen nousulla on huomattavia ihmisoikeusvaikutuksia. Kun rahat eivät riitä omaan tai perheen kohtuulliseen ravintoon, vaatetukseen ja asuntoon, valtion on paikattava tilannetta. Tukea on tärkeä suunnata heille, joilla tarve on suurin. Yhteiskunnan taloudellisten helpotusten ei tarvitse hyödyttää tasaisesti kaikkia.
- Lue lisää: Ihmmisoikeusliitto 17.10.2022: Hintojen nousu kiihtyy – pysyvätkö ihmisoikeudet perässä?
Me järjestöammattilaiset voimme myös vaatia päättäjiltä toimenpiteitä sekä oikein kohdennettuja resursseja, joilla vähennetään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ihmisen elinkaaren eri vaiheissa.
Elinkustannuskriisin ratkaisujen oltava ekologisesti kestäviä
Elinkustannuskriisin lisäksi käsillä on myös ekologinen kriisi, jonka ratkaisu edellyttää kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnallista kestävyysmurrosta. Ekologinen kestävyys on se perusta, jonka varaan myös sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurillinen kestävyys voivat rakentua.
Vaikka käynnissä on useita merkittäviä ja haasteellisia muutosvirtauksia, järjestöt voivat navigoida kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Tämä on tärkeää tehdä yhdessä erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Yhteiskunnallisina toimijoina meillä on tähän vastuu ja velvollisuus.
Pauliina Liukkonen, vaikuttamistyön päällikkö, Sininauhasäätiö
pauliina.liukkonen@sininauhasaatio.fi
Minna Markkanen, johtaja, verkostot ja kestävä kehitys, Takuusäätiö
minna.markkanen@takuusaatio.fi
Katri Pellikka, asiantuntija, Marttaliitto
katri.pellikka@martat.fi
Venla Toivonen, asiantuntija, Takuusäätiö
venla.toivonen@takuusaatio.fi