SOSTE lausui yhdeksän ministeriön valmistelemasta Kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta 2030 (KISS2030). Suunnitelman tarkoituksena on koota yhteen poikkihallinnollisia toimia, joilla Suomi varautuu ilmastonmuutoksen aiheuttamiin moninaisiin seurauksiin. Vaikka ilmastopolitiikan tavoitteena on hillitä ilmaston lämpenemistä, on esimerkiksi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tuonut esiin myös tarpeen sopeutua jo nyt aiheutettuihin haittoihin. Sopeutumisella voidaan minimoida vahinkoja sekä huomioida esimerkiksi haavoittuvat ryhmät.
Suunnitelma on kattava analyysi ilmastonmuutoksen moninaisista riskeistä
KISS2030 -suunnitelma esittelee kattavasti eri sektoreille kohdistuvia varautumistarpeita ja tuo esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi luontoon, asuntokantaan, liikenteeseen sekä terveyteen. SOSTEn mielestä on tärkeää, että ilmastonmuutoksen kaltaisiin ilmiöpohjaisiin uhkiin varaudutaan poikkihallinnollisesti ja KISS2030 -suunnitelma on hyvä askel kohti hallintorajat ylittävää ilmastopolitiikkaa.
Myös sosiaalisten haittojen ja jakolinjojen syventymisen ehkäisyn tulee olla osa sopeutumista
Ilmastonmuutokseen ilmiönä liittyy paljon eriarvoisuutta, kun haitat jakautuvat tai hillintätoimet kohdistuvat epätasaisesti. Myös sopeutumisessa on syytä huomioida eriarvoisuus, sillä eri ihmisillä, toimialoilla tai alueilla on erilaiset lähtökohdat sopeutumistyöhön. On tärkeää, että myös yhteiskunnan jakolinjojen syventymistä ehkäistään ja suomalaisen hyvinvointivaltion kantokyky kestää myös ilmastonmuutoksen seuraukset. Sopeutuminen edellyttää ymmärrystä siitä, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on suomalaiseen yhteiskuntaan. SOSTE onkin useassa yhteydessä nostanut esiin arviointi- ja seurantatyön merkitystä.
Ilmastonmuutoksen terveysriskit pitää tunnistaa ja niihin vastaamiseen löytyä resursseja
KISS2030-suunnitelma käsittelee myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen ja viittaa jo olemassa olevaan Sosiaali- ja terveysministeriön tuottamaan sosiaali- ja terveyssektorin sopeutumissuunnitelmaan. SOSTE pitää tärkeänä, että ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten tutkimiseen varataan riittävästi resursseja, sillä on todennäköistä, ettemme vielä tiedä kaikkia ilmastonmuutoksen suoraan tai välillisesti aiheuttamia terveyshaittoja. Alueellisella tasolla hyvinvointialueilla on hyvä mahdollisuus huomioida oman alueensa erityistarpeet ja siksi niillä tulee olla riittävä osaaminen ja resurssit myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Kokonaisvaltaista ja sektorirajat ylittävää sopeutumista vahvistettava
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskettaa jokaista politiikan sektoria. Suunnitelma tunnistaa, että esimerkiksi terveyshaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. SOSTE näkee tärkeäksi, että sopeutumistyötä tehdäänkin laajasti yli ministeriörajojen, esimerkiksi yhteisen tilannekuvan vahvistamiseksi. Koronapandemia on osoittanut, että viranomaisen viestinnällä erityisesti kriisitilanteissa on tärkeä merkitys viranomaisten uskottavuudelle. Onkin tärkeää ennakoida erilaisia skenaarioita ja varmistaa, että niin sopeutumistoimet kuin viestintäkin ovat oikea-aikaisia ja hyvin koordinoituja.