Sosiaalibarometri 2020 esipuhe:

Ajankohtaistiedon merkitys korostuu koronakriisissä

Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE
Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori, THL

Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2020.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, heinäkuu 2020

Kolmaskymmenes Sosiaalibarometri ilmestyy poikkeuksellisena aikana. Nyt ajankohtaista arviota hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksista kaivataan enemmän kuin koskaan Sosiaalibarometrin historiassa.

Ensimmäinen Sosiaalibarometri syntyi tarpeesta saada ajantasaista tietoa, kun 1990-luvun lama rapautti nopeasti ihmisten toimeentuloa. Ensimmäisen Sosiaalibarometrin laati ennakkoluulottomasti yksi SOSTEn perustajajärjestöistä, Sosiaaliturvan Keskusliitto. Tarve saada selkoa äkillisestä muutoksesta perustui järjestön missioon, hyvinvointia kaikille. Tuore tieto laman vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin haluttiin nostaa julkiseen keskusteluun ja siten vaikuttaa kielteisten vaikutusten lieventämiseen. Sama tahtotila kannattelee edelleen Sosiaalibarometria.

30-vuotias Sosiaalibarometri on vuosien karttuessa muuttunut, kuten sen kuvaama palvelujärjestelmä. Vastaajatahoja ja ajankohtaisia teemoja on tullut lisää, tuloksia tiivistetään ja visualisoidaan monipuolisemmin, ja tuloksia jaetaan entistä enemmän verkossa – tällä kertaa koko barometri julkaistaan vain verkossa. Ytimenä ovat säilyneet vastaajien monialaisuus, ajankohtaiset teemat, uudistusten seurausten ennakointi ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu kentän näkemyksistä.

Koronakriisin sosiaaliset vaikutukset jääneet varjoon

Vuoden 2019 Sosiaalibarometri käsitteli eriarvoistumista, vaikeimmassa tilanteessa oleville ihmisille keskeisiä perusturvaa ja perustoimeentulotukea, sekä osatyökykyisten tukemista ja keinoja kohentaa työllisyyttä.

Nämä ja muut hyvinvointikysymykset ovat aiempaakin polttavampia. Koronakriisi ravistelee suomalaista yhteiskuntaa ja maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Covid-19-tauti ja sen torjuntatoimet uhkaavat suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä laaja-alaisesti. Monet terveyteen liittyvät uhat ovat välittömiä ja helposti huomattavissa. Laajasti hyvinvointiin heijastuvat uhat ovat sen sijaan moniulotteisempia ja osa niistä paljastuu vasta pidemmän ajan kuluessa.

Kriisin alusta asti media on raportoinut tartunnan saaneiden, sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden sekä kuolleiden lukumääriä. Polttopiste on ollut terveydenhuollon henkilöstössä ja muissa resursseissa. Sosiaalipalveluiden tarpeesta ja niiden toiminnasta on saatu vähemmän tietoja.

Sosiaalibarometri 2020 syntyi SOSTEn ja THL:n yhteistyönä

Sosiaalibarometri 2020 tarkastelee ihmisten tuen tarpeita koronakriisissä ja tarpeisiin reagointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa, työvoimapalveluissa ja Kelan etuuksissa.

Sosiaalibarometri 2020 on syntynyt poikkeuksellisesti SOSTE:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Aloite yhteistyöhön tuli THL:stä, jossa pohdittiin koronakriisin alkaessa ajankohtaista tiedon keruuta väestön hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksista. Erinomaisen mahdollisuuden ajankohtaiselle tiedonkeruulle tarjosi tunnettu ja pitkään julkaistu Sosiaalibarometri.

SOSTEn ja THL:n tutkijat muokkasivat yhdessä kyselylomakkeet ja jakoivat keskenään vastuut tulosten raportoinnista. Mukana on kysymyksiä, joita on myös aiempina vuosina kysytty sosiaali- ja terveysjohdolta, sosiaalityöntekijöiltä, TE-toimistojen johdolta sekä Kelan johdolta ja toimihenkilöiltä. Tämä antaa mahdollisuuden verrata nykytilannetta aiempiin vuosiin ja siten arvioida, kuinka poikkeuksellisia aikoja elämme sosiaali- ja terveysalalla, työvoimapalveluissa ja Kelan etuuskäsittelyssä. Sosiaalibarometrissa 2020 on huomioitu myös muita sosiaali- ja terveysalan tiedonkeruita, muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön tilannekuva-analyysi ja THL:n sosiaalipäivystyksille suunnattu kysely.

Kiireellisen tiedontarpeen vuoksi Sosiaalibarometri 2020 toteutettiin merkittävästi viime vuosia nopeammin. Tiedonkeruu ajoittui toukokuulle, jolloin koronakriisin alkamisesta oli kulunut noin kaksi kuukautta. Vastaukset kertovat keräysajankohdan tilanteesta, mikä on syytä muistaa, kun tuloksia tulkitaan nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

Tällä kertaa vähemmälle huomiolle on jäänyt aiemmissa barometreissä tiiviisti seurattu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, sote-uudistus. Uudistuksen tarve ja siihen varautuminen näkyy kuitenkin vastauksissa. Viimeistään tämä kriisi on osoittanut, että nykyinen hajanainen sosiaali- ja terveydenhuollon malli on tiensä päässä.

Koronakriisi on lisännyt merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työttömyys- ja muun toimeentuloturvan tarvetta ja samanaikaisesti vähentänyt käytettävissä olevia resursseja. Vaikutukset näkyvät yhtä lailla kuntien kuin järjestöjen ja yritysten tuottamissa palveluissa. Kriisi tuo meidät perusasioiden äärelle: miten turvata perustuslain määrittämällä tavalla kaikille ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tehtävä ei ole mahdoton, jos kaikkien voimavarat otetaan käyttöön.