SOSTE selvittää tammikuussa kyselyllä, millainen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tila kunnissa vuoden 2022 alussa. Samalla kartoitetaan ennakointeja siitä, mitä hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo tähän työhön.
Järjestöjä ovat huolestuttaneet seuraukset, kun HYTE-työ pilkkoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kyselyssä tiedustellaankin, miten järjestöt ovat mukana kuntien HYTE-työssä, ja mitä tässä vaiheessa on näköpiirissä järjestöjen HYTE-työlle vuodesta 2023 lähtien.
Kysely kohdentuu kuntien ja järjestöjen monipuoliseen toimintaan, joka tukee ihmisten mahdollisuuksia pitää yllä ja parantaa hyvinvointiaan ja terveyttään. Toiminnan tavoite on esimerkiksi ehkäistä yksinäisyyttä tai päihteiden käyttöä, tai edistää mielenterveyttä, turvallisuutta ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia.
Näkemyksiä kootaan sote-järjestöjen ohella kuntien HYTE-työtä koordinoivilta viranhaltijoilta ja sote-johtajilta. Valtakunnalliset, alueelliset ja paikallistason järjestönäkemykset aiheeseen kerätään osana Järjestöbarometri-kyselyä. Kyselyn saavia sote-järjestöjä ovat esimerkiksi erilaisiin pitkäaikaissairauksiin keskittyvät potilasjärjestöt, päihde- ja mielenterveysjärjestöt, työllisyyttä edistävät järjestöt, vammaisjärjestöt, ikääntyneitä, nuoria ja lapsiperheitä tukevat järjestöt sekä usealla toimialalla toimivat järjestöt kuten SPR.
Uutta näkökulmaa tuovat vastaajajoukon moninaisuus, kokemusten ja konkreettisten toimien tiedustelu sekä erityisesti järjestöjä koskevat kysymykset. Tuloksia peilataan THL:n TEA-viisariin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-järjestötyön ytimessä
Valtaosa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta edistää jäsenten tai laajemman väestöryhmän hyvinvointia ja terveyttä.
Toimet voivat olla muun muassa neuvontaa, oppaita, retkiä, tuettuja lomia, kerhoja, ystävätoimintaa, vertaistukea tai ruoka-apua. Paikallisista sote-yhdistyksistä neljä viidestä turvaa hyvinvointia ja terveyttä vapaaehtoisvoimin. Näille yhdistyksille kunnan avustukset ja edulliset toimitilat ovat erityisen tärkeitä.
Vuonna 2020 88 prosenttia kunnista myönsi maksuttomia toimitiloja järjestöjen ja muiden yhteisöjen tilapäiseen ja 75 prosenttia pysyvään käyttöön, kertovat THL:n TEA-viisarin kuntajohdon viimeisimmät tiedot.
Lue lisää: TEA-viisarin kuntajohdon tulokset
Myönteinen signaali on myös se, että kuntajohdon mukaan jo 71 prosentissa kuntia on määritelty järjestöyhteistyötä koordinoiva henkilö. Puolet kuntia on ottanut järjestöt tai muut kolmannen sektorin toimijat mukaan hyvinvointikertomustyöhön ja 27 prosenttia kunnista on avannut ovet myös HYTE-työryhmään. Myös kokemusasiantuntijoita hyödynnetään kunnan palvelujen kehittämisessä aiempaa useammin.
Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on kehittynyt monin paikoin myönteisempään suuntaan. Onnistumisessa on ollut tärkeää vastuiden, tavoitteiden ja toimien määrittely sekä monialaista yhteistä työtä tukevat rakenteet. Katkaiseeko hyvinvointialueiden käynnistyminen kehityksen kohti laaja-alaisempaa HYTE-työtä?
SOSTEn HYTE-kyselyn tulokset julkaistaan SOSTEn verkkosivuilla jo huhtikuussa. Niistä laaditaan Sosiaalibarometri 2022 erityiskatsaus. Tuloksia käytetään keskustelun herättämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä sosiaali- ja terveyspoliittisessa vaikuttamisessa.
Lue lisää: Sosiaalibarometri 2022 erityiskatsaus
Lisätietoja antaa SOSTEn tutkija Anne Eronen.