Järjestöjen sote-muutostuen työkaluna toimiva järjestöjen yhteistyön tiekartta on valmistunut. Se kokoaa järjestöjen näkökulmasta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kärjet ja vaikuttamisen paikat. Tiekartta sisältää sekä tavoitteita että toimenpiteitä.
Lue lisää: Järjestöjen yhteistyön tiekartta (innokyla.fi)
Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja
Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi, katsoo Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström.
Ensiksikin tärkeä vaikuttamisen kohde on turvata järjestöjen kunta-avustusten sekä kumppanuustoiminnan jatkuvuus yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
”Eri puolilla Suomea on kehitetty tapoja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Järjestöjen sote-muutostuki valmistelee parhaillaan näiden mallien kautta tehtyä yhteenvetoa, jota järjestöt voivat tarjota hyvinvointialueiden valmistelijoille pohjaksi turvata järjestöjen toimintaedellytykset”, Hahl-Weckström sanoo.
Toinen tärkeä asiakokonaisuus järjestöjen kannalta sote-uudistuksen toimeenpanossa on sopimussiirtojen valmistelu kunnissa ja hyvinvointialueilla.
”Tärkeää on varmistaa, että järjestöjen käytössä olevat tilat pysyvät järjestöjen käytössä myös jatkossa, vaikka tiloja siirtyy kunnilta hyvinvointialueille”, Hahl-Weckström sanoo.
Kolmanneksi tärkeää on vaikuttaa siihen, että järjestöt otetaan mukaan alueiden hyvinvointialue-, palvelu- sekä osallisuusstrategioiden valmisteluun. Tämä varmistaa sen, että järjestöillä on tunnustettu asema hyvinvointialueiden sote-palveluiden täydentäjinä ja esimerkiksi erilaisten ihmisryhmien äänen tuojina alueiden päätöksentekoon.
Neljänneksi järjestöjen näkökulmasta tärkeää on varmistaa, että hyvinvointialueella on rakenne, joiden kautta järjestöt ovat mukana kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden sidosryhmien vuosittaisissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluissa.
“Tähän ohjaavat jo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6. ja 7. pykälät, joissa linjataan, että kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä myös yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ja neuvoteltava tästä työstä niiden kanssa vuosittain”, Hahl-Weckström toteaa.
Viidenneksi järjestöjen tarjoama tuki, palvelut ja ehkäisevä toiminta on saatava osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia. Tähän on jo olemassa toimintamalleja osassa Suomea.
Järjestöjen yhteistyön tiekartta nivoutuu STM:n sote-tiekarttaan
Järjestöjen yhteistyön tiekartta perustuu Järjestöjen sote-muutostuen suunnitelmaan. Se nivoutuu muodoltaan ja sisällöltään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alueellisen toimeenpanon tiekarttaan ja siinä oleviin asiakokonaisuuksiin. Kartassa olevia asiakokonaisuuksia ovat hallinto-, talous- ja tukipalvelut, johtaminen ja osaaminen, palveluiden järjestäminen, yhdyspinnat sekä ICT eli tieto- ja viestintäteknologia.
Järjestöt liittyvät eri tavoin näihin kaikkiin asiakokonaisuuksiin. Järjestöjen yhteistyön tiekartta elää ja muuttuu STM:n alueellisen toimeenpanon tiekartan mukana.
Järjestöjen sote-muutostuki auttaa järjestöjä matkalla sote-Suomeen
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja alueelliset verkostojärjestökumppanit ovat yhdistäneet voimansa Järjestöjen sote-muutostueksi. Muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöjen toiminta tulee huomioiduksi hyvinvointialueilla sote-uudistuksen valmistelussa.
Lisätietoja:
Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström