Tuore tutkimustieto, konkreettiset esimerkit ja selkeämpi yhteistyö järjestöjen kesken. Esimerkiksi näillä keinoilla järjestöt voivat vaikuttaa päättäjiin nykyistä paremmin, katsoo Sydänliiton pääsihteerinä kuusi vuotta toiminut Tuija Brax.
Pitkään politiikassakin toiminut Brax siirtyi elokuussa Sydänliiton pääsihteerin paikalta Oikeusvaltiokeskuksen johtajaksi. Samaan aikaan Suomessa on alkamassa historiallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus, joten sekä järjestöjen että päättäjien maailman tuntevalle Braxille on tullut sopiva hetki jättää järjestöille vaikuttamistestamentti.
Järjestöillä on edessään tiukka vaikuttamisrupeama, kun uusien hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy ja niille valitaan ensimmäiset aluevaltuutetut ensi tammikuun aluevaaleilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen on määrä siirtyä kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta.
Järjestöillä riittää tehtävää esimerkiksi siinä, että järjestöjen toiminta nivoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden palveluihin ja että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset osaavat ohjata avuntarvitsijoita järjestöjen tuen ja toimintojen piiriin. Työtä tarvitaan myös siinä, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan, kun niiden kumppaneina ovat kuntien lisäksi hyvinvointialueet.
”Ensimmäisen vaalikauden tavoitteena on ainakin tehdä selväksi, että järjestöjen toiminnot, esimerkiksi vertaistuki ja vierellä kulkeminen, kannattaa ottaa osaksi palvelu- ja auttamisketjua, jotta rahat ylipäätään riittävät ja yhteiskunnan kokonaisetu voittaa”, pitkään kansanedustajana ja oikeusministerinäkin toiminut Brax kertoo.
Ensimmäiset aluevaltuutetut päättävät vuosina 2022–2025 muun muassa hyvinvointialueen palveluista ja taloudesta.
Vaikuta yhteisellä viestillä, tutkimustiedolla ja konkreettisilla esimerkeillä
Jotta järjestöjen viesti menee perille, järjestöjen on pystyttävä muodostamaan yhteinen viesti, Brax sanoo. Järjestöjen pitäisi esimerkiksi yhteistyörakenteiden kautta viestiä päättäjille siitä, kuinka paljon iloa, hyötyä ja elinvoimaisuutta niiden moninaisesta toiminnasta seuraa.
Yhteisen viestin tukena Brax suosittaa käyttämään muun muassa kansainvälisiä vertailuita, tuoretta kotimaista tutkimustietoa, vertaisarvioituja tutkimuksia, vaikuttavuuslukuja sekä konkreettisia esimerkkejä järjestöjen hyödyistä.
”Päättäjiin vaikuttaa esimerkiksi se, kun pystyt konkreettisesti näyttämään, että ottamalla mukaan liikunta-, sote- ja kulttuurijärjestöt, saat kunnasta kilpailukykyisemmän, vetovoimaisemman ja turvallisemman. Entisenä oikeusministerinä voin sanoa, että vahva kansalaisyhteiskunta alentaa rikollisuuttakin”, Brax toteaa.
Hän toivoo, että Suomessa saataisiin yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen yhteistyöllä aikaan tutkimukseen perustuva kokonaiskuva siitä, mitkä ovat maan suurimmat hyvinvoinnin ja terveyden ongelmat. Se paljastaisi, minkä ongelmien ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn Suomessa kannattaisi erityisesti panostaa.
”Kokonaiskuvan laatiminen auttaisi siinä, että päättäjä saisi tarttumakohdan ja kiinnostuisi sitä kautta siitä, mitä yksittäinen järjestö tekee. Sen avulla järjestö voisi näyttää, että Suomessa on näin iso ongelma, tule katsomaan, millä tavalla tämä ongelma pienenee”, Brax sanoo.
Laadi lausunnot huolella ja osallistu keskusteluun, kun tilaisuus tulee
Jotta järjestöjen yhteinen, tutkimustietoon ja konkreettisiin esimerkkeihin pohjautuva viesti menisi läpi, on tärkeää kiinnittää huomiota myös vaikuttamisen tapoihin. Lausunnot on Braxin mukaan edelleen tehtävä huolellisesti ja kuulemistilaisuuksissa on oltava selvää, mitä halutaan sanoa.
”Jos ollaan keskenään samaa mieltä, niin vastaukset kannattaa kirjoittaa samalla tavalla”, Brax lisää.
Vaikuttaminen ei myöskään noudata virastoaikoja, vaan sopiva paikka vaikuttamiselle voi aueta yllättäen vaikkapa kesälauantaina.
”Keskusteluun kannattaa osallistua, kun se on käynnissä. Päättäjät elävät yhä enemmän kulloisestakin keskustelusta ja tarttuvat ehdotuksiin, kun ne tuntuvat ratkaisuilta siinä hetkessä”, Brax sanoo.
Järjestökentällä on jo ennestään paljon vaikuttamisosaamista. Brax muistuttaa, että järjestöt onnistuivat vaikuttamaan sote-uudistukseen jo ennen sen hyväksymistä eduskunnassa. Työn tulos näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevissa kohdissa. Niissä linjataan nyt muun muassa, että kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä myös yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ja neuvoteltava tästä työstä niiden kanssa vuosittain.
”Järjestöjen takia lain 6. ja 7. pykälät ovat sellaisia kuin ne ovat. Ei ole syytä vähätellä, ettemmekö osaisi tätä. Meidän täytyy vain osata vielä paremmin”, Brax sanoo.
Järjestöjen sote-muutostuki auttaa järjestöjä matkalla sote-Suomeen
SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostama Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että ihmiset saavat apua ja tukea sosiaali- ja terveysjärjestöiltä myös sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.
Osana työtään Järjestöjen sote-muutostuki auttaa järjestöjä vaikuttamaan asemaansa uudessa toimintaympäristössä. Tule mukaan suurta kiinnostusta herättäneeseen Järjestöjen sote-muutostuen Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa -webinaariin keskiviikkona 25.8.2021 klo 13–15! Jo kertaalleen täyteen menneeseen webinaariin on auennut lisää paikkoja!