Komission tavoitteena on rakentaa vahvaa Euroopan terveysunionia, joka parantaa EU-maiden yhteistyötä ja valmiuksia terveysasioissa sekä helpottaa tulevien terveysuhkien torjumista. Terveysunioniin liittyviä aloitteita ja ehdotuksia käsitellään parhaillaan EU:n toimielimissä sekä jäsenmaissa.
Eri aloitteet ovat saaneet lähtökohtaisesti positiivisen vastaanoton. Valtioneuvosto on kannassaan nostanut esiin erityisesti mahdolliset päällekkäisyydet perustettavien virastojen tehtävissä, jäsenvaltioiden ja unionin virastojen tehtävien ja vastuujakojen selkiyttämisen, sekä tarpeen huolelliselle jatkovalmistelulle.
Terveysunioni hyvinvointitalouden asialla
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea käsitteli terveysunionialoitteita täysistunnossaan 27.4.2021. ETSK:n lausunnossa korostetaan kansalaisyhteiskunnan mukaan ottamista terveysunionin kehittämisen kaikissa vaiheissa. Komitean jäsen, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas nosti yleiskeskustelupuheenvuorossaan esiin myös hyvinvointitalousnäkökulman tärkeyden terveysunioniehdotuksissa.
”Komission ehdotus terveysunionista on tärkeä ja tervetullut. Koronapandemia on tehnyt näkyväksi sen, että tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja järjestelmien vahvistamista”, totesi Kiukas unionin roolista ihmisten terveyden suojelemisessa.
”Aloite vahvistaa myös hyvinvointitalousajattelua. Kuten neuvoston [hyvinvointitalous]päätelmissä todetaan, pääsy terveydenhuoltoon, terveyden edistäminen ja tautien ehkäisy ovat oleellisia hyvinvoinnin kannalta, vaikuttavat terveyseroihin ja sitä kautta myös talouteen ja yhteiskuntaan.”
Useita ehdotuksia terveysunionin rakentamiseen
Komissio on tehnyt ehdotuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa EU:n terveysturvaa ja valmiuksia kohdata terveysuhkia, sekä lisätä Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien sietokykyä.
Ensimmäinen aloitekokonaisuus koski kriisivalmiutta ja vastatoimia, kuten EU:n tason koordinoinnin tehostamista rajat ylittäviä terveysuhkia vastaan, Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) mandaattien tarkistamista ja uuden biolääketieteellisistä valmiuksista vastaavan EU:n viraston perustamista.
Suomi tarvitsee ratkaisuihin kansainvälistä yhteistyötä
EU:n lääkestrategialla pyritään puolestaan uudistamaan sääntelyä ja tukemaan tutkimusta ja teknologiaa potilaiden kannalta konkreettisella tavalla. Tavoitteena on muun muassa parantaa lääkkeiden saatavuutta ja korkealaatuisuutta, tukea eurooppalaisen lääketeollisuuden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta ja parantaa EU:n kestokykyä ja kriisivalmiutta.
“Myös Suomessa yleistyneet lääkkeiden saatavuusongelmat voivat vaarantaa potilasterveyden ja aiheuttavat hankalia tilanteita lääkkeiden käyttäjille, etenkin saatavuusongelmien pitkittyessä ja korvaavien lääkkeiden puuttuessa tai ollessa käyttäjälle epäsopivia. Pienenä markkina-alueena Suomi tarvitsee saatavuusongelmien ratkaisemiseen kansainvälistä yhteistyötä”, kertoo SOSTEn asiantuntijalääkäri Katri Makkonen.
Terveysunionia koskeva tuorein ehdotus koskee Euroopan syöväntorjuntasuunnitelmaa. Sen avulla pyritään ennaltaehkäisemään syöpää ja varmistaa syöpään sairastuneiden ja syövästä parantuneiden, sekä heidän läheistensä elämänlaatua.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Kirsi Marttinen