Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla oli Sosiaalibarometri 2020 tuoreiden tulosten mukaan eniten vaikeuksia saada tarvitsemaansa työ- ja elinkeinotoimiston (TE) palvelua koronaepidemian aikana. Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain seitsemän prosenttia vastanneista.
”Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden palvelemiseen. Tästä johtuen pidempään työttömänä työnhakijana olleiden tai muutoin enemmän tukea työllistymiseensä tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeet jäivät toissijaisiksi”, THL:n erikoistutkija Peppi Saikku toteaa.
Palvelujen peruutukset kohdistuivat tulosten mukaan voimakkaimmin juuri heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille suunnattuihin palveluihin, kuten työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan.
Kaikilla ei edellytyksiä digiloikkaan
Työllistymistä tukevaa palvelua järjestettiin keväällä pääosin puhelin-, verkko- ja etäpalveluna. Vastaajat kokivat niiden toimineen pääasiassa hyvin. Verkko- ja etäpalvelujen käyttöä haluttiin vahvistaa jatkossa edelleen.
Haasteita TE-palvelujen johto kuvaili muun muassa seuraavasti:
”Verkko- ja etäpalveluna tuotettavia palveluja käyttävät pääosin ne, joilla on kohtuullisen hyvät tietotekniset valmiudet.”
”Asiakkailla ei ole laitteita käytössä (ei taloudellisesti mahdollista) ja osaaminen riittämätön.”
”Maahanmuuttajilla kieliongelmat. Asiakkailla ei ole koneita, eikä valmiuksia tai rohkeutta koneiden käyttöön.”
Tulosten perusteella haavoittuvissa ryhmissä ei välttämättä ole riittäviä taloudellisia tai kielellisiä edellytyksiä tai osaamista digitaalisten palvelujen käyttöön.
”Näihin ryhmiin kuuluneet ovat voineet jäädä ilman palvelua myös niissä tilanteissa, joissa palvelua oli periaatteessa saatavilla”, THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo huomioi.
Myös TE-johto korosti, että jatkossa verkko- ja etäpalvelun rinnalle tarvitaan kasvokkaista palvelua ja kohtaamista erityisesti silloin, kun asiakkaalla on monia palvelutarpeita.
Palvelutarpeet ovat patoutuneet koronaepidemian aikana
Koronaepidemia vaikutti myös työllistymiseen liittyvien suunnitelmien tekemiseen. TE-hallinnossa keskityttiin saamaan uudet työttömät ja lomautetut mahdollisimman nopeasti etuuksien piiriin. Siksi vain vajaa kolmannes TE-johdosta arvioi, että työllistymissuunnitelmia laaditaan normaalisti tai lähes normaalisti. Yli puolet arvioi suunnitelmia tehtävän selvästi normaalia vähemmän.
“Palvelutarvearviointien ja asiakassuunnitelmien teon viivästyminen yhdistettynä työttömien patoutuneisiin palvelutarpeisiin on huolestuttavaa. Oikea palvelu oikeaan aikaan jää saamatta, mikä osaltaan lisää työttömyyden pitkittymisen riskiä”, SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen muistuttaa.
TE-johto katsoi, että työttömyyden pitkittymisen suurin riskin on vastavalmistuneilla tai ilman ammatillista koulutusta olevilla nuorilla sekä ennestään heikossa työmarkkina-asemassa olevilla työttömillä, kuten osatyökykyisillä.
Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.
Lisätietoja
- erikoistutkija, THL, Peppi Saikku, puh. 029 5247 684
- tutkimusprofessori, THL, Heikki Hiilamo, puh. 029 5246 150
- erityisasiantuntija, SOSTE, Päivi Kiiskinen, puh. 040 0516 018
- Sosiaalibarometri 2020 toteutus: tutkija, SOSTE, Anne Eronen, puh. 040 6789 441