Suomessa on noin tuhat yhdistystä ja säätiötä, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja liiketoiminnan muodossa. Tältä osin ne toimivat markkinoilla samalla tavoin kuin yhtiömuotoiset palveluntuottajat. Koronaepidemian vuoksi talousvaikeuksiin ajautuneet toimijat ovat tiedustelleet Business Finlandilta mahdollisuutta hakea liiketoiminnan kehitysrahoitusta koronaepidemian aiheuttamassa häiriötilanteessa. Järjestöjen saama yksiselitteinen vastaus on, että rahoitusta ei myönnetä yhdistyksille ja säätiöille.
Business Finlandin verkkosivuilla kerrotaan, että sen myöntämä liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa on tarkoitettu ”Suomessa toimiville pk-yrityksille (oy, oyj, ay, ky, osk)”. Sivuilla mainitaan erityisesti, että rahoitus ei sovellu säätiölle tai yhdistykselle.
“Business Finlandin ohjeistuksessa ja sitä koskevassa lainsäädännössä on selkeä ristiriita”, sanoo SOSTEn lakimies Kirsi Väätämöinen.
Väätämöisen mukaan lainsäätäjän tahto on ollut selvä eli markkinoilla toimivan palveluiden tuottajan yhteisömuodolla ei pitäisi olla mitään vaikutusta tukien myöntämiseen. EU:n valtiontukisääntelyn mukaan tukia ei saa myöntää syrjivästi organisaatiomuotoon perustuen. Syrjimättömyyden periaate koskee myös kansallista sääntelyä, mukaan lukien valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta, jossa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoituksen myöntämisperusteista.
Mainitusta asetuksesta ilmenee, että rahoitus on tarkoitettu yrityksille ja siinä on nimenomaisesti täsmennetty, että yrityksellä tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa (ei kuitenkaan luonnollista henkilöä). (https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141444 2 § 1 momentti 6 kohta)
Vastaavasti työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilla sanotaan, että yritystuella tarkoitetaan taloudelliseen toimintaan myönnettävää avustusta ja korkotukea sekä sellaista lainaa, takausta, takuuta, oman pääoman ehtoista rahoitusta, verotukea ja muuta järjestelyä, johon sisältyy taloudellista etua. Taloudellisen toiminnan tukeminen on yritystukea organisaatiomuodosta ja rahoitustavasta riippumatta.
Tästä huolimatta SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka ovat hakeneet Business Finlandin tukia, on evätty mahdollisuus hakea avustusta. Järjestöjen saamat sekä suulliset että kirjalliset vastaukset ovat olleet yksiselitteisiä; Business Finland ei myönnä rahoitusta yhdistyksille ja säätiöille.
SOSTE on huolissaan yhdistysten ja säätiöiden sekä näiden palvelutoimintojen asiakkaiden tilanteesta. On suuri vaara, että osa toimijoista lakkauttaa koko toimintansa tai ajautuu konkurssiin.
“Olemme päätyneet pyytämään oikeuskansleria selvittämään, miksi ja mihin perustuen säätiöt ja yhdistykset on rajattu tämän kehitysrahoituksen ulkopuolelle”, sanoo Väätämöinen.
Yhdistysten ja säätiöiden liiketoiminnassa suurimmat tappiot ovat syntyneet Kelan ja kuntien tukeman kuntoutus- ja muun palvelutoiminnan keskeytymisestä. Palvelujen ostaminen on käytännössä loppunut, mutta kiinteät kulut jatkuvat. Tappioita syntyy myös muun palvelutoiminnan keskeytymisen vuoksi ja eri yksiköiden ollessa kiinni. Poikkeusolojen hygienia- ja turvaetäisyysvaatimukset lisäävät myös menoja.
Yhdistysten ja säätiöiden palveluiden asiakkaina ovat tyypillisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, nuoret, työttömät, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, pitkäaikaissairaat, vammaiset ja ikäihmiset. Tilanne on asiakkaiden kannalta kestämätön. Vaarana on, että kun kriisin jälkeen palveluita tarvitaan jälleen uudelleen, näillä järjestöillä ei ole enää toimintamahdollisuuksia.
Yhteisömuodostaan huolimatta nämä yhdistykset ja säätiöt eivät saa palvelutoimintaansa tukea rahapelitoiminnan tuotoista, koska ne tuottavat palveluita liiketoimintaperustaisesti.
”Myös uuden, TEM:n suunnitteleman yritysten yleistuen koronan aiheuttamiin vahinkoihin tulee olla palveluita tuottavien yhdistysten ja säätiöiden haettavissa”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Lisätietoja antavat SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja SOSTEn lakimies Kirsi Väätämöinen.