Sote-uudistuksen tarpeellisuuden pääperustelut ovat pysyneet samantapaisina kaikissa läpikäydyissä uudistusyrityksissä. Hyvinvointieroja halutaan kaventaa samaan aikaan kun palvelutarpeet lisääntyvät väestön vanhetessa ja heikkenevä huoltosuhde aiheuttaa huolta kustannuskasvusta ja henkilöstön saatavuudesta.
SOSTEn sote-palveluja koskevan kyselyn mukaan järjestövastaajat odottavat, että tämänkertainen sote-uudistus kasvattaisi sote-alan osaamista, toisi helpotusta resurssipulaan ja lisäisi palvelujen saannin alueellista yhdenmukaisuutta.
Puutteiden korjaamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi kyselyn vastaajat ehdottivat yhteistyön tiivistämistä, riittävien resurssien varaamista, järjestöjen hyödyntämistä ja panostuksia sekä johtamiseen että osaamisen kehittämiseen.
Sote-uudistuksen pitää muuttaa toimintatapoja eikä pelkästään hallintoa
Sote-uudistuksen läpiviemisen virallinen tahtotila painottaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Kyselyn vastaajat painottivat kuitenkin hieman yllättäen alueellisten erojen tasaamisen tärkeyttä. Tämä on hyvä ja keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt asia.
Hyvinvointialueilla on itsehallinto samoin kuin kunnilla. Seuraammeko siis jatkossa hyvinvointieroja ihmisten ja väestöryhmien sijaan hyvinvointialueiden välillä? Näin voi käydä, jos uudistus jää hallinnolliseksi eikä yllä toimintatapojen muuttamiseen, työnjakojen tarkistamiseen ja liikkuvan tiedon ja digitalisaation valjastamiseen hyvinvointi- ja terveyshyötyjen työvälineeksi. Siksi on pidettävä huoli siitä, että sote-uudistus muuttaa aidosti myös toimintaa eikä pelkästään hallintoa.