Järjestöjen sote-muutostuen Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa.
Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta joukolta. Puheenvuorossamme pyysimme osallistujilta palautetta sitä, mitä järjestötoimijat toivovat Järjestöjen sote-muutostuelta.
Järjestöt kaipaavat tietoa niille tärkeistä asioista sote-uudistuksessa
Vastausten perusteella järjestöt haluavat tietää, miten sote-uudistus vaikuttaa niiden toimintaan. Haasteena on löytää oikeat väylät tiedon välittämiselle niin, että tieto olisi helposti kaikkien sitä tarvitsevien saavutettavissa. Kanavia tiedonvälitykseen on onneksi muodostumassa alueille sekä järjestökentältä että julkisten toimijoiden puolelta.
Myös Järjestöjen sote-muutostuki kertoo sekä kansallisesti että alueellisesti siitä, mitä uudistuksessa tapahtuu. Tiedon löytyminen eri kanavista ei kuitenkaan vielä yksin riitä, vaan järjestöjen on myös tarpeen seurata uudistusta koskevaa viestintää ja välittää tietoa aktiivisesti eteenpäin esimerkiksi omalle jäsenistölleen.
Toimivat mallit avuksi järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön rakentamiseen
Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöihin riippuvat myös siitä, millaiseksi järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueilla muodostuu ja miten sitä tehdään.
Tärkeää on tunnistaa, että niin järjestöjen keskinäiset kuin julkisten toimijoiden ja järjestöjen väliset yhteistyörakenteet ovat keskeinen edellytys järjestöjen osallisuudelle hyvinvointialueella. Yhteistyörakenteet muodostavat pohjan sille, että järjestöt voivat osallistua hyvinvointialueen valmisteluun ja että järjestöjen sekä julkisten toimijoiden välille voi syntyä syvä kumppanuus.
Monilla hyvinvointialueilla järjestöt ovat jo organisoituneet esimerkiksi järjestöneuvottelukunniksi, ja niillä toimii vahvoja järjestöjen yhteistyöverkostoja. Myös yhteistyö julkisten toimijoiden ja järjestöjen kesken toimii monilla alueilla hyvin jo nyt. Joillakin alueilla haetaan kuitenkin vielä yhteistyökäytäntöjä niin järjestösektorin sisällä kuin julkisen kanssa tehtävässä yhteistyössäkin.
Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntijat pystyvät osaltaan tarjoamaan tietoa yhteistyökäytännöistä ja toimivista malleista. Näin vahvistetaan jo muodostuneita yhteistyörakenteita sekä tuetaan niitä alueita, joissa järjestöjen sekä järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyö vielä hakee muotoaan.
Järjestöt kaipaavat tietoa siitä, milloin ja miten osallistua palveluiden kehittämiseen
Webinaarissa saatujen vastausten perusteella järjestöt tarvitsevat myös tietoa siitä, miten järjestöt voivat osallistua sote-uudistukseen ja miten niiden osaaminen saadaan mukaan hyvinvointialueen valmistelutyöhön.
Julkisen sektorin ja järjestöjen tulee yhdessä kirkastaa järjestöjen oikea-aikaisen osallistumisen mahdollisuuksia. Järjestöille tulee olla selvää, miten ja milloin ne voivat osallistua esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen hyvinvointialueilla. Tämä mahdollistetaan tiiviillä vuoropuhelulla esimerkiksi järjestöjen yhteistyöryhmien ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelijoiden kesken.
Lisäksi parhaillaan käynnissä on sote-uudistuksen toimeenpanovaihe, jossa keskeistä on hyvinvointialueen perustaminen. Hyvinvointialueiden kriittisen pohjan rakentamisesta vastaavat väliaikaiset valmistelutoimielimet eli vatet. Ne toimivat aluevaltuustojen aloittamiseen asti – siis hyvin lyhyen ajan – valmistellen kokonaisuuksia tulevien päättäjien päätettäväksi.
Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntijat pyrkivät osaltaan välittämään valmisteluun tietoa järjestöjen kannalta tärkeistä asioista, jotka valmistelussa pitäisi huomioida. Osassa alueita järjestöasiantuntijat ovat nimettyinä jäseninä valmistelutyöryhmissä, osassa alueita tiedon välittäminen taas on välillistä. Vaikka järjestöjen osallisuus näyttäisi vähäiseltä, ei ole automaattisesti syytä huolestua. Pääasia on, että jokaisella alueella löydetään väylä rakentaa kumppanuutta järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä.
Väliaikaisessa valmistelussa järjestöille erityisen tärkeitä asioita ovat yhdyspintojen, ja niiden sisällä hyvinvointialueen yhteistyörakenteiden, määrittely sekä toisaalta palvelukokonaisuuksien uudelleenjäsentely. Kun näistä järjestämisrakenteista on saatu kuva, on jälleen aika laajemmalle osallistamiselle ja sisältöjen kehittämiselle.
Hyvinvointialueilta löytyy tahtoa julkisen ja järjestöjen väliseen kumppanuuteen
Hyvinvointialueilla on tahtoa tehdä yhteistyötä ja syventää kumppanuutta järjestöjen kanssa. Sote-valmistelun eli Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeiden vastuuvalmistelijoiden ja vaten jäsenten rooli on kutsua järjestökenttä mukaan yhteiseen työhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Järjestöjen taas tulisi kohdistaa osaamisensa ja asiantuntijuutensa oikeaan aikaan niille, koko toimeenpanovaiheen ajan.
Järjestöjen sote-muutostuki on mukana vahvistamassa yhteistä tietopohjaa ja ymmärrystä siitä, miten järjestöt voivat parhaalla tavalla osallistua hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Olemme tarttuneet sote-järjestöjen tukipyyntöön konkreettisesti muun muassa luomalla Innokylässä jaetun Järjestöjen yhteistyön tiekartan (pdf) sekä Järjestöjen osallisuuspolun hyvinvointialueen toimeenpanossa. Toivomme, että näiden työkalujen lisäksi järjestöt hyödyntävät tukeamme hyvinvointialueen rakentamisessa.
Ollaan yhteyksissä!
Kirjoittajat ovat Järjestöjen sote-muutostuen alueilla toimivia järjestöasiantuntijoita.
Henna Hovi (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme)
henna.hovi@kykasote.fi
Niina Salo-Lehtinen (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa)
niina.salo-lehtinen@artteli.fi
Reeta Valta (Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi)
reeta.valta@yhteisokeskus.fi