Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna. Tämä asia on kaikkien tiedossa, mutta neuvonnan, ohjauksen ja valistuksen lisäksi muut keinot ovat olleet varsin vähissä. Kansanterveyden haasteet vaativat kuitenkin yhteiskunnallisia ratkaisuja ja yksi väline terveellisempään ruokaympäristöön on verotus.
SOSTE ja sote-järjestöt ovat esittäneet terveysveroa, jotta ruokaympäristömme kannustaisi valitsemaan nykyistä terveellisempiä tuotteita. On fakta, että tällä hetkellä suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. Tähän terveysvero iskisi.
Vero vaikuttaa elintarviketeollisuuden reseptiikkaan ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen
Kun vero asetetaan tuoteryhmäkohtaisesti ja siitä tehdään porrastettu siten, että sokerin, suolan ja kovan rasvan lisääntyessä myös vero kiristyy, tuottajilla on kannustin valmistaa vähäsuolaisempia, vähärasvaisempia ja vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita.
Oikein porrastettu ainesosaperusteinen vero ohjaa yrityksiä kehittämään ja tarjoamaan parempia elintarvikkeita ja pienempiä annoskokoja, joissa veron vaikutus hintaan on alhaisempi.
Kuluttajiin vero vaikuttaa tuotteiden hintojen kautta. Esimerkiksi tupakan ja alkoholin suhteen tiedetään, että hintaohjauksella on selkeä vaikutus ostopäätökseen. Mikäli tuoteryhmässään epäterveellinen tuote maksaisi terveellisempää tuotetta enemmän, on kuluttajalla selkeä kannustin valita ruokakoriin terveellisempi vaihtoehto. Siten sekä hinta että tarjonta tulevat ohjaamaan kuluttajia tekemään myös parempia valintoja.
Terveysperusteiselle verolle löytyy laaja tuki
Terveysverolle löytyy tukea sekä päättäjien että kansalaisten keskuudesta. Asian selvittämisestä ovat kirjaukset pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. Lisätukea asialle antoi ministeri Saarikko, joka totesi lehtihaastattelussa valtiovarainministeriön selvittävän terveysveron käyttöönoton Suomessa (KSML 29.5.2021). Työryhmän asettamisesta olisi tärkeä tehdä päätös budjettiriihen yhteydessä, jotta asia viimein etenisi. Hallituskausi on jo yli puolivälin.
Myös kansalaiset suhtautuvat asiaan myötämielisesti. SOSTEn, Yksi elämä -verkoston ja Terve Paino ry:n teettämän kyselytutkimuksen perusteella (Taloustutkimus, marraskuu 2020) yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Kolmasosa (33 prosenttia) vastustaa ajatusta. Minusta tämä antaa hyvän mandaatin selvitystyöryhmälle.
Asialle löytyy myös vastustusta
Euroopan unionin lainsäädäntö, byrokraattisuus ja raskas hallinnointi sekä ruuantuottajien vaikeudet. Siinä vasta-argumentteja, joita useasti kuulee, kun keskustelee terveysverosta.
Tässä hieman vasta-argumetteja. Maailma on muuttunut, eikä EU-korttiin voi aukottomasti enää vedota.
SOSTEn terveysveroselvitys osoittaa, että sokeriveroraportin jälkeen (2013) sekä EU-oikeudelliset että informaatiotekniset esteet terveysverotukselle ovat vähintäänkin madaltuneet, elleivät jopa poistuneet.
Mikäli vero toteutetaan laajapohjaisena ainesosaperusteisena verona, ei valtiontukiongelmia muodostu samalla tavalla kuin yksittäisiin tuotteisiin kohdistuvassa verossa. EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa ja tiedot tuotteen ravintoainepitoisuuksista ovat saatavilla. Näin ollen tiedämme, kuinka paljon sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa tuote sisältää.
EU-maa Unkarissa on käytössä erityinen terveysvero (public health product tax), jonka tarkoituksena on rajoittaa terveydelle haitallisten ruokien ja juomien kulutusta, edistää terveellistä ravitsemusta sekä parantaa terveysjärjestelmien ja terveysohjelmien rahoitusta. Myös Maailmanpankki suosittelee veron käyttöönottoa ja sanoo, että sokerivero on muodossa tai toisessa käytössä jo noin 40 maassa.
Hallinnollista taakkaa voidaan vähentää sekä automatisoinnilla että rajaamalla hyvin pienet tuottajat veron ulkopuolelle. SOSTEn veromallissa vero kannettaisiin pääasiassa valmistajilta ja tukkukauppiailta.
En myöskään usko suomalaisen ruuantuotannon näivettymiseen. Elintarviketeollisuus voi ottaa terveysveron haasteena tuottaa terveellisempiä elintarvikkeita ja näin välttää valmisteveron kustannukset. Terveellisille tuotteille on varmasti tilausta, varsinkin, jos hinnat ovat kohdillaan.
Miten tästä eteenpäin?
Aivan ensiksi on perustettava laaja-alainen työryhmä, joka pohtii terveysveroasiaa monelta kantilta. Työ ei saa jäädä vain valtiovarainministeriön virkamiesten selvitykseksi vaan mukaan on otettava myös ravitsemuksen ja kansanterveyden asiantuntijoita.
Veron vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen ja terveyteen selviävät aukottomasti vasta pidemmällä aikavälillä. Siksi veron vaikutuksia on seurattava ja arvioitava pitkäjänteisesti ja muokattava veroporrastusta siten, että sillä on vaikutusta sekä kuluttajien valintoihin että teollisuuden tuotemuotoiluun.
Työ on saatava nyt käyntiin.