Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä.
Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 000 siirtyvää työntekijää, paksu nippu ratkottavia ICT- ja tilakysymyksiä, ostopalvelusopimussalkun läpikäynti sekä perussopimusten ja hallintosääntöjen valmistelu pitää ehtiä neuvotella moneen suuntaan.
Kaiken ei tarvitse olla valmiina ensi keväänä, mutta jo kriittisimpien tehtävien vuori on korkea.
Järjestöjen kunta-avustusten käsittely kesken, kansallinen ohjaus on tarpeen
Sote-uudistuksen toimeenpano sai torstaina virallisen lähtölaukauksen, kun sosiaali- ja terveysministeriö (STM) piti Kohti hyvinvointialueita -nimisen toimeenpanon käynnistystilaisuuden. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun, kuntaministeri Sirpa Paateron ja sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuorot.
Ministeri Krista Kiuru totesi, että lainsäädäntöön on kirjattu välineet osallistamiseen, mutta tahtotila yhdessä tekemiseen on kyettävä rakentamaan alueilla. Lakiin on kirjattu hyvinvointisuunnitelmat ja -kertomukset, hyvinvointialuestrategiat sekä vaikuttamistoimielimet nuorisolle, ikäihmisille ja vammaisille. Mutta käytännössä niin kansalaisten osallistaminen kuin järjestöjen toimintaedellytysten tukemisen tapa ratkeaa sen varassa, miten merkityksellisiksi ne alueella koetaan.
Tahtoa kokonaisvaltaiseen työhön ihmisten hyvinvoinnin eteen aivan varmasti on, mutta hyvät aikomukset saattavat hautautua arkirealismin alle: virkamiesten ja valmistelijoiden aika ei vain riitä kaikkeen. Aikapula voi olla yksi syy siihen, että järjestöjen kunta-avustusten kohtalon käsittely on pahasti kesken. Tämä tuli STM:n tilaisuuden paneeliosion keskusteluissa esille. Julkisen sektorin näkökulmasta pieni asiakokonaisuus on järjestöjen näkökulmasta välttämätön. Tähän tarvitaan selkeästi kansallista ohjausta.
Järjestöjen oltava liikkeellä omilla vahvuuksillaan, malttiakin tarvitaan
Järjestöjen sote-muutostuen sote-uudistusaiheisessa webinaarissa 25. elokuuta Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg valotti kysymystä, miten järjestöt voivat parhaiten kertoa osaamisestaan viranhaltijoille. Tärkeää on kohdentaa oman järjestön osaaminen oikeaan paikkaan, eli löytää se kokonaisuus, johon omalla järjestöllä on annettavaa. Kohdennuksen lisäksi myös ajoitus on tärkeää.
Yhteisistä tilaisuuksistamme löytyy eväitä jatkotyölle järjestöjen näkökulmasta: pilkotaan ylisuuret asiakokonaisuudet, ollaan sinnikkäästi liikkeellä omilla vahvuuksillamme ja tarjotaan järjestöjemme osaamista hyvinvointialueille kohdennetusti ja oikea-aikaisesti.
Arkirealismin tajun kautta pitää löytää kärsivällisyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja ymmärrystä sille, ettei kaikki ole valmiina heti. Parhaimmillaan siinä löydetään aivan uusia näkökulmia ja ratkaisuja yhdessä tekemiseen. Siihen ei ole varaa, että prosessia kiihdytetään liikaa ja uusi yhdessä tekeminen palaa pohjaan. Sote on yhä toimeenpanovaiheessakin yhdessä oppimisen prosessi.