Kaikki lapset eivät synny kotiin, jossa asiat menevät putkeen. Kun asiat menevät oikein huonosti, on hyvinvointivaltion tehtävänä tarjota apua ja turvaa.
Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun resurssit ovat puhututtaneet vuosia. Lastensuojelun ammattilaiset ovat tuoneet esiin huoliaan siitä, miten yhdellä työntekijällä voi olla asiakkaita aivan liikaa. On käytetty jopa ilmaisua liukuhihnatahdista. Helsingin kaupungilla otettiin vuonna 2018 aloitteestani tavoitteeksi, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on korkeintaan 30 lasta vastuullaan. Aloitteen jälkeen jälkihuolto on rakennettu Helsingissä aivan uusille urille ja jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden määrä on kaksinkertaistettu. Reilua vuotta myöhemmin oli vihreiden tavoitteena kirjata lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus hallitusohjelmaan ja sitä kautta kaikkiin Suomen kuntiin.
Nyt teemme hallituksessa tästä kirjauksesta totta. Olemme hallituksessa sopineet jo, että lastensuojelun resursseja vahvistava asiakasmitoitus astuu porrastetusti voimaan ensin vuonna 2022 niin, että asiakkaita on 35 ja sen jälkeen seuraavalla hallituskaudella kiristäen mitoituksen 30:een asiakkaaseen yhtä sosiaalityöntekijää kohti.
Lastensuojelun tilanne on kriisiytynyt pahasti
Koronavuosi on lisännyt ylityöllistetyn lastensuojelun tarvetta entisestään, ja asiakasmäärät ovat kasvaneet. Kevään tiukkojen koronarajoitusten aikaan lastensuojeluilmoitukset vähenivät, koska kaikki tapaukset eivät tulleet viranomaisten tietoon. Sittemmin lastensuojeluilmoitusten määrä on taas kasvanut. Kasvussa positiivista on se, että yhä useampi tapaus tulee nyt myös viranomaisten tietoon. Samalla se kertoo mahdollisesti huolestuttavaa tarinaa siitä, kuinka korona-aika on asettanut perheitä ja lapsia vaikeaan asemaan. Lastensuojeluilmoituksia tulee usein esimerkiksi päiväkodeilta, kouluilta tai muilta oppilaitoksilta. Kun koulut olivat etäopetuksessa, on hyvin todennäköistä, että tällä on ollut vaikutusta myös lastensuojeluilmoitusten vähenemiseen, kun lasten ja perheiden tilanteet eivät ole tulleet samalla tavalla tietoon. Syksyn kasvussa näkyykin varmasti myös keväällä piiloon jääneitä tapauksia.
Kunnille tehdyssä kyselyssä kolmasosa kunnista arvioikin, että lastensuojelun asiakkaiden määrä on kasvanut koronakriisin vuoksi. Perheen vuorovaikutushaasteet sekä haasteet talouden osalta, vanhempien jaksamattomuus ja lasten koulunkäynnin ongelmat ovat kasvaneet. Kunnissa nähdään, että koronakriisi tulee vaikuttamaan niin lasten kuin perheidenkin hyvinvointiin myös pitkällä tähtäimellä. Tähän meidän on varauduttava kunnissa ja turvattava riittävä tuki.
Lastensuojeluilmoitukset ja sijoitukset ovat kuitenkin lisääntyneet vuosi vuodelta myös koronasta riippumatta, mikä on erittäin huolestuttavaa. Lastensuojelun kuormitetut työntekijät ovat joutuneet entistä kiireisempään tilanteeseen. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten auttaminen ja tulevaisuuden turvaaminen on hyvin vastuullista työtä, ja sen tekijöille on turvattava riittävä aika ja rauha tehdä työtään hyvin ja vastuullisesti.
Lastensuojelun resurssien ja mitoituksen parantaminen
Lastensuojelun mitoitusmuutosten aikataulua pitäisi nopeuttaa ja ottaa toinenkin porras käyttöön jo tällä hallituskaudella säätäen mitoitus 30:een asiakkaaseen sosiaalityöntekijää kohden. Seuraavalla hallituskaudella mitoitus pitäisi laskea 25:een asiakkaaseen.
Olemme myös sisäministeriössä pyrkineet purkamaan mahdollisia esteitä lastensuojelun pyytämälle poliisin virka-avulle. Viime syksynä poliisin yhdenmukaistettua käytäntöjään virka-avun maksujen perinnässä valtakunnallisesti, alettiin monen poliisilaitoksen toimesta periä maksuja lastensuojelulle annettavasta virka-avusta. Tästä seurasi perusteltua huolta kentällä, ja olemme juuri vastanneet tähän huoleen korjaamalla maksuasetusta niin, ettei poliisi enää perisi maksuja lastensuojelulle tai sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettavasta virka-avusta. Olen iloinen, että tämä muutos saadaan voimaan näillä näkymin jo tulevana vappuna.
Lastensuojelun resurssien ja mitoitusten parantamisen lisäksi on tarkasteltava palveluiden saavutettavuutta. Jos haluaisimme saada lastensuojelun erityisen huolenpidon jonot purettua ja pidemmät jaksot niitä tarvitseville, hintalappu olisi arviolta noin 16 miljoonaa euroa. Poliisin mukaan nämä olisivat erittäin tärkeitä toimenpiteitä eniten oireileville nuorille ja usein viimeisimpiä keinoja auttaa nuorta putoamasta yhteiskunnan reunoille ja jopa päätymään kadulle. Verrokkina usein käytetty fraasi kuuluu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle koko elämänsä aikana miljoona euroa. 16 miljoonaa on halpa hinta siitä, että pelastamme lukuisten nuorten tulevaisuuden.
Jokaisen tulee saada tarvitsemansa tuki koulussa
Meidän on rakennettava sellaista yhteiskuntaa, jossa jokaisella lapsella on riittävästi turvallisia aikuisia arjessaan. Hallitus on nyt tekemässä sitovat mitoitukset oppilashuollon psykologien ja kuraattoreiden määrille. Seuraava askel lasten ja nuorten kasvun tuen vahvistamiseksi olisi mitoitusten laatiminen myös erityisopettajille ja opinto-ohjaajille. Jokaisen tulee saada tarvitsemansa tuki koulussa. Myös enemmän tukea tarvitsevien lasten mukaan tulisi maksaa niin sanottua reppurahaa, joka takaisi riittävät resurssit kouluille huolehtia tarvittavasta tuesta.
Yhtenä lisätoimena voisi olla jokaiselle koululle nimettävät omat kummi- tai nimikkopoliisit, joilla olisi aikaa kohdata ja tutustua nuoriin ja näin lisätä nuorten luottamusta viranomaisiin. Suomalaisten luotto poliisiin on erittäin korkea. On tärkeää, että tämä luottamus säilyy ja se vaatii jatkuvaa ja aktiivista kohtaamista. Monelle myös poliisi voi olla se tärkeä turvallinen aikuinen. Kouluihin voitaisiin opettajien avuksi tuoda myös nuorisotyöntekijöitä, joilla olisi aikaa kohdata nuoria ja olla mukana lapsen ja nuoren kasvussa. Näin myös opettajille jäisi enemmän aikaa sen tärkeimmän työnsä tekemiseen, eli opettamiseen.
Nyt ei ole aika leikata lastemme kasvusta ja tulevaisuudesta. Meidän on panostettava niihin palveluihin ja tukeen, joilla estetään eriarvoisuuden kasvu. Talouden kriisit jättävät pitkän varjon, eikä meillä ole varaa yhteenkään kadotettuun sukupolveen. Edellisten kriisien vahinkoja on mahdollista välttää. Tasa-arvo ja välittäminen tarvitsevat kunnissa puolustajia juuri nyt.
Maria Ohisalo
sisäministeri, Vihreiden puheenjohtaja
maria.ohisalo(at)eduskunta.fi
Tulevaisuuden hyvinvointikunta – eduskuntapuolueiden blogisarja
Kuntavaaleissa päätetään, miten arjen asiat hoidetaan paikallisesti seuraavan neljän vuoden aikana. Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä korostuu sote-uudistuksen jälkeisessä maailmassa. SOSTE mahdollistaa moniäänisen näkemysten esittämisen ja keskustelun hyvinvointikunnan rakennuselementeistä kutsumalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kirjoittamaan blogisarjaamme. Tekstissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa SOSTEn kantoja. Löydät kaikki sarjan bloggaukset Vallan käytäviltä -tunnisteella.