Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten suurin tulevaisuutta koskeva huoli. Tällä viikolla Suomella olisi erityinen tilaisuus näyttää, että se vastaa tähän huoleen.
Portugalilaisnuoret ovat haastaneet Suomen ja 32 maata riittämättömistä ilmastotoimista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Suomella on 15.1.2021 asti mahdollisuus lähteä sovintomenettelyyn, myöntää tähän mennessä tehtyjen ilmastotoimien riittämättömyys ja luvata toimia jatkossa paremmin. On ainakin kolme syytä, miksi näin kannattaisi tehdä.
1. Mikään maa ei ole tehnyt riittävästi ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Nuorten valitukselle ilmastotoimien riittämättömyydestä on vahvat perusteet. YK:n ympäristöohjelman Emissions Gap Report 2020 -raportin mukaan nykyisillä ilmastotoimilla maapallo lämpenee yli 3 astetta tämän vuosisadan aikana. Tämä on kaukana Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan jo kahden asteen lämpeneminen verrattuna 1,5 asteen lämpenemiseen tuottaa huomattavasti enemmän sään ääri-ilmiöitä ja tekee muu muassa terveyden edistämisessä sekä köyhyyden vähentämisessä onnistumisesta selvästi epätodennäköisempää. Ihmisoikeuksien toteutumisen, kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta nykyiset ilmastotoimet eivät siis ole lainkaan riittäviä.
Myös Suomessa olemme toistaiseksi olleet ilmastotoimissamme liian hitaita. Suomen ilmastopaneelin ja Ympäristöministeriön tuoreimman Ilmastovuosikertomus 2020:n mukaan Suomen toimet eivät vielä riitä toteuttamaan 1,5 asteen tavoitetta tai Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
2. Nuorten osallisuuden pitää olla todellista
Nuorten ilmastoliike ja -lakot ovat saaneet paljon huomiota. Myös SOSTE palkitsi nuorten ilmastoliikkeen SOSTE-palkinnolla vuonna 2019. Huomio ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret pääsisivät oikeasti vaikuttamaan. Nuorisotutkijoiden ja Sitran selvitys ilmastoasioissa aktiivisten nuorten tulevaisuuden näkymistä kertoo, että nuoret kokevat jäävänsä ilmastokeskustelussa maskotin asemaan. Vaikka nuoria periaatteessa kuullaan, heidän mielipiteensä leimataan monesti epärealistiseksi ja sivuutetaan.
Ilmastotoimien riittämättömyyden myöntäminen vastauksena portugalislaisnuorille viestisi aidosta kuuntelemisesta. Lasten ja nuorten säätiön Olli Alanen ja Sara Peltola toteavat osuvasti nuorten ilmastokannetta käsittelevässä mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa: ”Nyt on tuhannen taalan paikka näyttää, että osallisuuteen ei kannusteta vain silloin, kun se on aikuisten kannalta helppoa ja mukavaa näpertelyä.”
3. Emmekö kuitenkin halua turvata nuorten tulevaisuuden?
On siis selvää, että Suomi ei ole vielä tehnyt riittävästi, kuten eivät muutkaan maat. Portugalilaisnuoret eivät vaadi taloudellisia korvauksia, vaan että toimimme jatkossa paremmin. Meidän täytyy vauhdittaa ilmastotoimia, jos emme halua jättää nuorille perinnöksi ilmastokatastrofeja, epävarmuutta ja suuria kustannuksia.