Asiakasmaksulakia ollaan uudistamassa. Eduskunta käsittelee lähipäivinä hallituksen esitystä uudesta asiakasmaksulaista. Vaikka uusi laki toisi paljon myönteisiä muutoksia monien ihmisten tilanteeseen, ei se edelleenkään suojaisi pienituloisia ja paljon sairastavia kohtuuttomilta maksuilta. Suurin pettymys on se, ettei palvelu-, matka- ja lääkemaksukattoja aiota yhdistää ja että terveyskeskuskäynneistä perittäisiin jatkossakin maksu. Lakiesitystä on avattu lähemmin maaliskuussa ilmestyneessä blogissani Asiakasmaksulain paikkaukset eivät takaa terveyden tasa-arvoa ja SOSTEn Asiakasmaksulaki-lausunnossa (pdf).
Ulosottomäärät lisääntyivät 2010-luvulla merkittävästi
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen ulosottomäärät lisääntyivät merkittävästi 2010-luvulla: kahdeksan vuoden aikana kasvua oli 90 %. Varhaiskasvatusmaksuja lukuun ottamatta ulosotot ovat lisääntyneet kaikissa tarkasteltavissa julkisissa palveluissa, suhteellisesti eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa (yhteensä yli 500 %), hammashoidossa (123 %), kotipalveluissa (78 %) ja sairaala- ja laitoshoidossa (58 %).
2019 ulosottoon päätyi yli 450 000 sote-asiakasmaksua
Vuonna 2019 ulosottoon joutui yhteensä 456 568 asiakasmaksua. Vielä vuonna 2011 määrä oli 240 539 eli kahdeksan vuoden aikana määrä on lähes kaksinkertaistunut.
Ulosottojen määrä kasvoi vuodesta 2018 noin kymmenyksen. Kasvua oli eniten terveyskeskuksen käyntimaksuissa, joissa ulosottojen määrä kasvoi lähes viidenneksen edellisvuodesta. Ulosottoon joutuivat aiempaa useammin myös hammashoidon (14 %) ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen (10 %) maksut.
Ulosottoon päätyy eniten sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja, viime vuonna lähes 128 000 maksua. Monilla ulosottoon johtivat terveyskeskusmaksut (82 000 laskua) ja hammashoidon maksut (78 000 laskua). Osalle lapsiperheistä vaikeuksia tuottivat varhaiskasvatusmaksut: perintään joutui 34 000 varhaiskasvatusmaksua. Muita, tarkemmin luokittelemattomia sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja joutui ulosottoon 27 000 kappaletta.
Palveluihin lähtöä ja lääkkeiden hankintaa lykätään
EAPN-finin tuoreessa selvityksessä lähes tuhat sairauksien ja sairastamisen kulujen takia vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä kertoi kokemuksiaan asiakasmaksujen aiheuttamasta ahdingosta. Korkeat maksut ovat johtanee siihen, että palveluihin lähtöä lykätään ja lääkkeitä ei hankita. Monilla tilanne on johtanut taloudelliseen syöksykierteeseen: velkaantumiseen, luottotietojen menetykseen ja ulosottoon. Osa on turvautunut ruoka-apuun. Selvityksen tulokset herättävät kysymään, onko yhteiskunta kääntänyt selkänsä pienituloisten ja paljon sairastavien ahdingolle?
Asiakasmaksulaki vaatii kokonaisvaltaista uudistamista
Asiakasmaksulainsäädännön uudistamistyölle on luvattu jatkoa. Asiakasmaksulainsäädäntö vaatisi kokonaisvaltaista uudistamista, ja sitä ei tehdä muutamaa lakipykälää muuttamalla. SOSTE on esittänyt, että jatkotyössä valmistellaan esitys palvelu-, matka- ja lääkemaksukattoja yhdistämiseksi. Lisäksi terveyskeskusten lääkärikäynnit olisi säädettävä maksuttomiksi. Näillä toimilla voidaan varmistaa, että pienituloiset hakeutuvat hoitoon varhaisessa vaiheessa.
Jatkotyössä lakiin on sisällytettävä edellisen hallituksen rauenneesta esityksestä muun muassa maksukaton seurantavelvollisuuden siirtäminen asiakkaalta palvelujen järjestäjälle. Lakiin on saatava myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksujen sisällyttäminen huojentamista koskevaan säädökseen. Lisäksi on tosiasiallisesti varmistettava, esimerkiksi palvelusuunnitelmien yhteydessä, että maksuja alennetaan tai jätetään perimättä, jos ne vaarantavat ihmisen toimeentulon ja johtavat ulosottoon.