Sosiaali- ja terveysjärjestöjen palveluntuotannossa on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Palveluja tuottavia järjestöjä on noin 1000, näistä 4/5 tekee työtä sosiaalipuolella. Palveluja tuotetaan pääosin yhdistyksissä ja säätiöissä, vain reilut 70 on yhtiöittänyt toimintansa tai osan siitä. Järjestöt ovat suuria kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalvelujen tuottajia. Tätä kuntoutusta ei tehdä avustusrahalla, vaan pääosin Kelan, sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla.
Julkisen vallan päätöksin muun muassa lähikuntoutus on keskeytetty ja erilaiset kurssikeskukset, kohtaamispaikat ja työkeskukset suljettu. Lisäksi asumista tarjoavat yhteisöt ovat raportoineet vuokranmaksukyvyn alenemista. Erityisen vaikea tilanne on jo nyt kuntoutustoiminnassa. Järjestöt ovat raportoineet SOSTElle jopa satoihin tuhansiin euroihin nousevista kuukausitappioista.
Maan hallitus on pikavauhtia tarjonnut koronakriisissä tukea yrityksille, kanavina ovat muun muassa Business Finland, Finnvera ja ELY-keskukset. Mikään näistä ei myönnä tukea järjestöille ja säätiölle, ei edes tässä poikkeustilanteessa. Käytännössä siis samanlaista toimintaa harjoittavat Kuntoutus ry ja Kuntoutus Oy tai Lomakeskus ry ja Leirikeskus Oy ovat täysin eriarvoisessa asemassa. Voittoa tavoittelevat yritykset ovat tuen piirissä, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt eivät.
SOSTEn jäsenjärjestöilleen tekemän kyselyn perusteella on olemassa jopa konkurssien vaara. Maan hallitus korostaa puheissa järjestöjen merkitystä ja suhtautuu myönteisesti voittoa tavoittelemattomiin sote-palveluntuottajiin. Käytännön teoissa tämä ei näy.