Pohdin toisena vuonna peräkkäin vuoden aluksi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita, kuten eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä. Pari vuotta sitten en osannut ajatella, kuinka monin tavoin ne voisivat työhöni linkittyä, kun työnkuvaani kuuluvat eriarvoisuuskysymykset.
Tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita ja kaikkien, myös yksittäisten kansalaisten ja järjestöjen on ponnisteltava niiden eteen, vaikka valtioilla on niiden saavuttamisesta päävastuu.
Järjestöt arvioivat Agendan neljää ensimmäistä vuotta
Suomessa järjestöt ”vahtivat”, miten julkinen valta etenee kohti Agenda 2030:n tavoitteita. Ohjelman pääsisältö on tiivistetty 17 tavoitteeksi.
Agendan ensimmäinen seurantakausi oli neljä vuotta 2016–19. YK:n seurantakokouksissa on käsitelty kunakin vuonna 5–6 tavoitteen saavuttamista. Näiden lisäksi joka vuonna on arvioitu tavoitetta 17 yhteistyö ja kumppanuus, jonka mukaan kestävä kehitys vaatii kaikkien osallistumista ja riittäviä resursseja. Näin seurantakaudella on saatu käsiteltyä kaikki 17 tavoitetta.
Suomessa kansalaisjärjestöt ovat tehneet tällä samalla sapluunalla omat seurantaraporttinsa 2017, 2018 ja 2019. Viime vuotisessa raportissa arvioitiin muun muassa, miten tavoite 10 vähentää eriarvoisuutta on toteutunut. Keräsin tuohon kansalaisjärjestöjen yhteiseen raporttiin näkemyksiä SOSTEn jäsenjärjestöiltä ja sain olennaisia huomioita, joita ei olisi muualta tullut.
Samantapainen työ on taas edessä, sillä nyt järjestöt ovat mukana Suomen maaraportissa arvioimassa Agenda 2030:n toteutumista. Ylipäänsä Agendan etenemistä seurataan ja siitä raportoidaan lukuisin tavoin niin kansallisesti kuin globaalisti.
Itselleni tämä ihmisille ja maapallolle elintärkeitä tavoitteita sisältävä toimintaohjelma kaikkine kommervenkkeineen, mutkikkaine seurantoineen, indikaattoreineen ja kokouksineen käy pikkuhiljaa tutummaksi, mutta olen joutunut vääntämään sitä itselleni rautalangasta. Jotain väännössä selvinnyttä jaan tässä – jospa jonkun muunkin on vaikea saada asiasta otetta.
Agenda sitoo valtioita poliittisesti
Valtioiden päämiehet hyväksyivät Agenda2030 YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015. Sen aikajänne on 2016–2030.
Toimintaohjelma sitoo valtioita poliittisesti – niillä ei ole laillista velvoitetta toteuttaa sitä. Siinä esitetään kaikille valtioille yhteiset tavoitteet ja kehotetaan niitä laatimaan omat tavoitteensa, joissa otetaan huomioon maan kehitystaso ja erityispiirteet. Kaikilla mailla riittää tekemistä tavoitteiden saavuttamisessa.
Valtioneuvosto antoi 2017 Kestävän kehityksen Suomi -selonteon (pdf), jossa määritellään Suomen kestävää kehitystä edistävät toimenpiteet ja painopisteet.
Järjestöarviot valtion arvioiden rinnalle Suomen maaraporttiin
Hallitus laatii joka neljäs vuosi raportin Suomen kestävän kehityksen tilasta. Sitä hyödynnetään YK:lle raportoinnissa. Kukin maa voi halutessaan raportoida edistymisestään YK:lle vuosittain pidettävässä YK:n kestävän kehityksen korkean tason seurantakokouksessa High Level Political Forum on Sustainable Development, HLPF. Työtä tavoitteiden saavuttamiseksi arvioidaan globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla.
Suomi jätti YK:lle ensimmäisen maaraportin 2016. Seuraavan kerran se raportoi saavutuksistaan ensi heinäkuussa. Raporttia työstetään paraikaa. Hallitus on kutsunut kansalais- ja työelämän järjestöt mukaan arvioimaan sitä, miten Suomi on kestävän kehityksen tavoitteita saavuttanut. Näin ei ole mikään muu maa toistaiseksi tehnyt.
Järjestöjen arviot kustakin tavoitteesta tulevat hallituksen arvioiden rinnalle raporttiin, ja kumpikin työstää arvionsa toisistaan riippumatta. On jännittävää nähdä, eroavatko ne toisistaan, ja rohkeaa ottaa kansalaisjärjestöarviot YK:lle menevään raporttiin.
Suuria tavoitteita – entä tulokset?
Agenda-tavoitteet ovat maailmoita hiveleviä. Pakostakin miettii, kuinka niitä pystytään konkretisoimaan ja saavuttamaan. Kuinka paljon ne oikeasti sitovat valtioita ja muita toimijoita? Mitä ensimmäisen neljän vuoden aikana on saatu aikaan?
YK on arvioinut globaaleja saavutuksia viime vuonna julkaistussa raportissaan The Sustainable Development Goals Report 2019. Sen mukaan eri puolilla on edistytty, mutta ei tarpeeksi nopeasti. YK painottaa, että nyt on tartuttava köyhyyden kasvuun, voimaannutettava tyttöjä ja naisia ja estettävä ilmastokatastrofi.
Tieteellinen arvio (pdf) tavoitteiden saavuttamisesta Agendan ensimmäisinä neljänä vuotena julkaistiin syyskuussa 2019. Sen perusteella on selvää, etteivät tavoitteet toteudu. Fingon asiantuntija Outi Hakkarainen esittelee raporttia blogissaan: keskeinen viesti on, ettei tavoitteita tule edistää toisistaan irrallaan, sillä ne kaikki kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Yksittäisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmätason tavoitteita ja muutoksia. Raportti ei jää piehtaroimaan synkkyyteen vaan esittelee ratkaisuja.
Suomessa tehdään neljän vuoden välein valmistuvan maaraportin lisäksi hallituksen vuosikertomukseen kuvaus siitä, miten kukin hallinnonala on edistänyt Agenda-tavoitteita. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV antaa siitä lausunnon. Se tekee myös määräajoin arvionsa hallinnon toimien vaikuttavuudesta Agenda 2030 tavoitteisiin. Tarkastuskertomus 14/2019: Kestävän kehityksen edistäminen ilmestyi viime syksynä. Siinä arvioitiin, miten valtioneuvosto on suunnitellut, ohjannut, seurannut ja arvioinut kestävän kehityksen edistämistä. Edistämisen tuloksia tai vaikutuksia ei tarkasteltu.
Järjestöjen seurantaraportti kriittinen
Järjestöjen viimekeväinen Suomea koskeva seurantaraportti oli kriittinen eriarvoisuuden vähentämisen suhteen: köyhyyden puolittamistavoitetta ei saavuteta ja esimerkiksi lapsiperheköyhyys on lisääntynyt huolestuttavasti. Taloudellista eriarvoisuutta ovat kasvattaneet perusturvan matala taso ja sosiaalietuuksien ostovoiman heikkeneminen.
Ihmiset ovat terveydenhuollossa eriarvoisessa asemassa sen mukaan, ovatko työelämässä vai sen ulkopuolella ja myös sen perusteella, missä asuvat. Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuria. Koulutusleikkaukset eivät ole edistäneet hyvää koulutusta. Muun muassa nämä huomiot löytyvät raportista.
Itse kukin voi tehdä kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen
Järjestöt ja kansalaisyhteiskunta ovat median tavoin valtion toimien vahtikoiria. Agenda 2030 -ohjelma vaatii kuitenkin tekoja muiltakin kuin valtiolta. Myös järjestöt ja yksittäiset kansalaiset voivat helpottaa tavoitteiden saavuttamista omalla toiminnallaan. Lopulta tärkeitä ovat teot.
Suomessa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on työkalu edistää Agenda-tavoitteita. Siinä julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Kaikki mahdolliset tahot voivat antaa oman toimenpidesitoumuksensa Sitoumus2050.fi-palvelussa.
Järjestönäkökulmat tervetulleita, deadline 31.1.2020
SOSTEn asiantuntijat kokoavat nyt jäsenistön näkemyksiä Suomen Agenda 2030 -maaraporttia varten tavoitteesta 1 Köyhyyden vähentäminen, tavoitteesta 4 Hyvä koulutus ja tavoitteesta 10 eriarvoisuuden vähentäminen. Kaikki havainnot, tiedot ja näkökulmat ovat tervetulleita. Tosin kaikki eivät välttämättä sovi valmiiseen tekstiin, sillä kunkin tavoitteen valmis teksti saa olla noin sivun mittainen. Havainnot ovat kuitenkin tärkeitä myös muuta SOSTEn vaikuttamistyötä varten.
Järjestöarviot maaraporttiin tehdään pikaisella aikataululla: Tarvitsemme havainnot tammikuun aikana. Helmikuussa niistä tehdään Fingon koordinoimana valmis teksti – kompromissi lukuisten järjestöjen näkemyksistä. Kevään aikana koko raportti käännetään englanniksi ja esitellään valmiina heinäkuussa New Yorkissa.
Lisätietoja antavat
SOSTEssa
Tavoite 1 ei köyhyyttä, Anna Järvinen, anna.jarvinen(at)soste.fi, 050 586 5677
Tavoite 4 Hyvä koulutus, Päivi Nykyri, paivi.nykyri(at)soste.fi, 045 657 6769
Tavoite 10 eriarvoisuuden vähentäminen, Erja Saarinen, erja.saarinen(at)soste.fi, 050 433 4202
Näille SOSTEn asiantuntijoille voi myös lähettää arvionsa kyseisten asioiden kehityksestä.
Fingossa
Outi Hakkarainen, outi.hakkarainen(at)fingo.fi, 050 317 6728