Näin joulun lähestyessä monet odottavat rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Se, että vanhemmat pysähtyvät arjen kiireistä olemaan läsnä ja keskustelemaan nuoren kanssa, on monelle nuorelle juuri sitä, mitä hän kaipaa.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavan Friends-ohjelman tiimi haastatteli nuoria Aseman Lapset ry:n ylläpitämässä nuorisokahvilassa
”Parasta on kun ei oo mihinkään kiire, katotaan joku leffa tai uutiset ja vaan keskustellaan.”
Kun aikuisuuden kynnyksellä olevilta nuorilta kysyttiin, mikä vanhemman kanssa vietetyssä ajassa on parasta, vastauksissa toistuivat samat teemat. Nuoret kaipasivat aikaa ja läsnäoloa. Ei mitään sen kummempaa. Lopulta arki tarjoaakin ne kaikkein merkityksellisimmät yhdessäolon hetket.
Joskus voi olla mukavaa lähteä yhdessä matkalle, mutta tarpeellista se ei ole hyvän yhteisen ajan näkökulmasta. Ei tarvitse tehdä näyttäviä asioita, kuten viedä nuorta ravintolaan syömään tai ostaa kalliita tavaroita, vaan vaikkapa laittaa yhdessä makaronilaatikkoa tai katsoa telkkaria samalla vaihtaen päivän kuulumisia. Vanhemman on hyvä omien mahdollisuuksiensa mukaan pyrkiä ympäröimään nuorta myös muilla turvallisilla aikuisilla. Vanhempi voi myös itse olla turvallinen ja läsnä oleva aikuinen muille nuorille oman nuoren kaveripiirissä.
”Nuoruus on kuitenkin semmonen jakso ihmisen elämässä et siinä aina välillä tuntuu et mikään ei oikein oo ankkuroituna mihinkään, mut sillon on tärkeetä että joku aikuinen osaa olla läsnä.”
Nuoruus on muutoksen aikaa. Välillä nuoren ja aikuisenkin voi olla vaikeaa pysyä tässä vauhdissa mukana. Aikuiselta toivotaan läsnäoloa, vaikkei nuori osaa aina itsekään sanoittaa tarpeitaan. Vanhemman pitää koettaa kestää lapsen irtautumiseen liittyvät voimakkaatkin tunteet.
On kuitenkin hyvä muistaa, että irtautuminen on tärkeä kehitysvaihe nuoruudessa ja edellytys sille, että nuori voi rakentaa itsensä näköistä ja omaan arvomaailmaansa sopivaa elämää.
Nuoruuden kehitysvaiheiden läpikäyminen vaikuttaa nuoren käyttäytymiseen sekä vanhemman ja lapsen suhteeseen. Tiedetään esimerkiksi, että jopa kasvonilmeitä käsittelevien aivoalueiden toiminta hidastuu ja häiriintyykin nuoruudessa tilapäisesti. Ymmärrys ja tieto tämän elämänvaiheen tärkeydestä ja poikkeuksellisuudesta voi helpottaa vanhemman taakkaa ja vähentää huolta.
Vanhemman tehtävä on olla läsnä ja tukea nuoruuden kehitysvaiheessa, silloinkin kun nuori räyhää ja kapinoi. On tärkeää muistaa luottaa nuoreen myös keskellä turbulenssia, ja olla tuntosarvet pystyssä, kun nuori kaipaa tukea ja turvaa tai jos nuorella on jokin hätä. Vanhemman tehtävä on tarjota turvaa, antaa tilaa kasvaa ja kehittyä ja pitää myös huoli siitä, ettei aikuisuuteen ole kiire liian varhain.
Nuorten viesti on selkeä:
”Ollaan vaan olkkarissa ja jubaillaan miten mulla meni tänään ja mitä huomenna tapahtuu koulussa. Sellaisia arkisia asioita.”
Kysy siis huomennakin nuorelta mitä hänelle kuuluu, vaikka tänään sait vastaukseksi murahduksen.
Gabriela Langinaue (vas.) ja Anna-Riikka Vuori
Friends-kouluttajia/suunnittelijoita
gabriela.langinauer(at)asemanlapset.fi
anna-riikka.vuori(at)asemanlapset.fi
Aseman Lapset ry
Kirjoittajat ovat Lasten terveysfoorumin (LTF) jäseniä.
Lisää LTF:n blogeja voit lukea täällä.